Uutiset

Lahdessa vierailleen oikeushammaslääkäri Helena Rannan mielestä kuolleillakin on ihmisoikeudet

Ranta uskoo, että Vierumäen joukkohaudan vainajien siirtämisessä olisi monta mutkaa.

Helena Ranta kertoi torstaina Lahden kaupunginkirjastolla muun muassa Jugoslaviasta. Kuva: Anssi Hietamaa

Myös kuolleilla on ihmisoikeudet, totesi oikeushammaslääkäri Helena Ranta jo vuosia sitten. Torstai-iltana Lahden kaupunginkirjastolla vieraillut Ranta allekirjoittaa ajatuksen edelleen.

– Olen nähnyt, miten äärimmäisen tärkeää on, että omaisilla on hauta, jonne he voivat mennä kunnioittamaan vainajaa. Se on melkein universaalia.

– Ainakin moraalinen oikeus on. En ajattele juridisesti, vaan oikeuslääketieteen kautta, hän lisää.

Virallisesti jo eläköitynyt Ranta on tehnyt pitkän uran Suomessa ja maailmalla, ja työskennellyt uransa aikana myös konfliktialueilla ja tutkimassa esimerkiksi joukkohautoja. Hän on myös tunnistanut esimerkiksi Thaimaan tsunamin uhreja.

Välttämättä tällaisten asioiden tutkija ei ole tervetullut. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta

Ensimmäinen kansainvälinen tehtävä Srebrenicassa

Rannan mukaan hänet alun perin oikeastaan headhuntattiin työhönsä. Hän työskenteli ensin yliopistolla ja sen jälkeen oikeusministeriössä vankienhoidon parissa.

Ranta kertoo, että 1990-luvulla Interpol esitti, että jokaisella maalla täytyisi olla uhrintunnistusyksikkö. Sitä kautta Ranta päätyi oikeushammaslääkäriksi.

Ranta pohtii, ettei ole itsestäänselvyys, että kansainvälisissä tehtävissä selviäisi ilman kokemusta. Hänen oma ensimmäinen kansainvälinen tehtävänsä konfliktialueella liittyi Jugoslavian hajoamissotiin ja Srebrenicaan, jossa tehdyssä joukkomurhassa oli kuollut tuhansia, erityisesti miehiä ja poikia.

Myöhemmin Ranta on matkustanut työn vuoksi ympäri maailmaa Perusta Nepaliin. Hänen mukaansa jokainen maa on hyvin erilainen.

– Välttämättä tällaisten asioiden tutkija ei ole tervetullut, hän sanoo.

Ranta mainitsee myös naisiin kohdistuvan väkivallan. Seksuaalisen väkivallan sodassa tuomitseva YK:n päätelauselma hyväksyttiin tällä viikolla, mutta vain vesittyneenä versiona.

– Olen joutunut tutkimaan äitejä, jotka ovat raskaana vihollisen takia. Myös oma yhteisö on hylännyt heidät, eivätkä he näe muuta vaihtoehtoa kuin surmata itsensä. Ne ovat rankkoja kokemuksia, Ranta sanoo.

Vierumäen joukkohauta kiinteäksi muinaisjäännökseksi?

Viime joulukuussa Ranta otti kahden muun asiantuntijan kanssa kantaa Vierumäellä sijaitsevaan sisällissodan aikaiseen joukkohautaan. Heinolan kaupunki ja Versowood haluaisivat siirtää vainajat pois nykyiseltä teollisuusalueelta.

Rannan, Kansallisarkiston pääjohtajan Jussi Nuortevan ja arkeologian emeritusprofessorin Jussi-Pekka Taavitsaisen mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa haluttiin, että joukkohauta määriteltäisiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Ranta mainitsee vainajien siirtämisessä monta hankaluutta. Ensinnäkin vainajat ovat nyt jo luurankoasteella, ja heidät on luultavasti haudattu kiireellä. Se taas tarkoittaa, että luut voivat nyt olla sekoittuneet toisiinsa.

– On aika hankala liittää yhteen pieniä käden ja jalan luita.

Toinen ongelma Rannan mukaan on vainajien tunnistaminen. DNA-näytteitä pitäisi ottaa useammasta luusta ja säilyttää jossakin.

– Siinä on aivan hirvittävän iso työ.

DNA-näytteitä pitäisi myös pystyä vertaamaan johonkin. Ja entäpä kuolinsyy? Sekä teloitettua että taistelussa kuollutta on ammuttu edestäpäin.

Oikeushammaslääkäri

Helena Ranta

Syntynyt vuonna 1946 Kajaanissa. Asuu nykyisin Raaseporissa.

Helsingin yliopiston oikeushammaslääketieteen emeritaprofessori.

Työtään hän on tehnyt esimerkiksi Perussa, Kolumbiassa, Kamerunissa, Libyassa, Irakissa, Tsetseniassa, Nepalissa ja Afganistanissa, jossa hän kävi noin puolitoista vuotta sitten.

Ensimmäinen kansainvälinen konflikteihin liittyvä tehtävä vuonna 1996 liittyi Srebrenican joukkomurhaan.

On ollut myös tunnistamassa Estonian uppoamisen sekä Thaimaan tsunamin uhreja vuosina 1994 ja 2005.

Vuonna 2003 todisti Haagissa Slobodan Milosevicin oikeudenkäynnissä.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat