Uutiset

Joutsan palvelukoti on paikkakunnan ainoa hoivapaikka, josta ei ole kanneltu – saattaa silti joutua lopettamaan toimintansa

Joutsan palvelukodin toiminta on vaarassa heikentyneen taloustilanteen takia. Hoivakodin johtajan mielestä yksi syy siihen on kunnan siirtyminen palvelusetelijärjestelmään.

Tiina Rengon johtama Joutsan palvelukoti on toiminut moitteettomasti jo 25 vuotta. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Joutsan palvelukoti on hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Palvelukodin johtaja Tiina Renko kertoo, että yksikkö voi joutua lopettamaan toimintansa ellei kunta muuta maksuperusteitaan. Kunta ostaa Joutsan palvelukodilta hoivapaikkoja palvelusetelillä.

Tilanteesta tekee erikoisen se, että Joutsan palvelukoti on paikkakunnan ainut moitteeton hoitopaikka: siitä ei ole koskaan kanneltu aluehallintovirastoon (avi) tai sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira). Muiden hoivakotien tilanne on toinen. Attendo Erkinpuisto ja Esperi Kaari ovat olleet avin valvonnassa viime syksystä lähtien, eikä kunta tällä hetkellä ohjaa niihin uusia asukkaita. Myös kunnan omasta palvelukeskus Jousesta on kanneltu sekä aviin että Valviraan.

Siirtyminen palveluseteleihin heikensi taloutta

Tiina Rengon mukaan yksi syy palvelukodin heikentyneeseen taloustilanteeseen on Joutsan siirtyminen palvelusetelijärjestelmään. Aiemmin kunta osti palvelukodilta hoivapaikat kiinteällä sopimushinnalla. Palveluseteleiden myötä maksut romahtivat, sillä palveluseteleiden maksuperusteet vaihtelevat asiakkaan arvioidun hoitoisuuden mukaan. Hoitoisuusluokat ovat 1-5, joista viisi on korkein maksuluokka.

Joutsan palvelukodissa on tällä hetkellä asiakkaita hoitoisuusluokista 3-5. Ero entiseen on merkittävä.

– Esimerkiksi hintaluokassa kolme erotus entiseen sopimushintaan yhtä asiakasta kohti on 1 600 euroa kuukaudessa. Vuositasolla se tarkoittaa noin 20 000 euron menetystä, Renko kertoo.

Palvelukotia ylläpitävä yhdistys on esittänyt kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: siirtymisen takaisin entiseen sopimushintajärjestelmään tai maksuperusteiden muutoksen siten, että kunta maksaisi hoivapaikoista automaattisesti hoitoisuusluokan viisi mukaisen taksan.

Kunta ei voi suosia ketään toimijaa

– Siirtyminen entisiin sopimushintoihin ei varmasti voi toteutua, Tiina Renko myöntää pöytänsä takaa.

Vs. peruspalvelujohtaja Terhi Kallion mukaan asia on juuri näin. Kunnan täytyy kohdella kaikkia toimijoita samanarvoisesti.

– Periaatteiden, joilla palveluseteli myönnetään, pitää olla kaikille samat. Emme voi suosia yhtä toimijaa, Kallio sanoo.

Kallion mukaan entisen sopimushinnan ja nykyisen palvelusetelimaksun ero hoitoisuusluokassa kolme on noin tuhat euroa kuussa. Luokassa viisi hintaero on noin 290 euroa kuussa.

Joutsan palvelukoti on 11-paikkainen yksikkö, joka on erikoistunut muistisairaiden hoitoon. Tiina Rengon mukaan yksikössä asuu niin vaikeasti muistisairaita ihmisiä, että heidän hoitoisuusluokkansa pitäisi olla automaattisesti korkein. Asukkaiden hoitoisuus lisääntyy saattohoitovaiheessa. Palvelukoti on kouluttanut henkilökuntaansa saattohoitoon.

Terhi Kallion näkemys on erilainen.

– Palvelusetelin saavista asiakkaista lähes kaikilla on muistisairaus. Muistisairaita hoidetaan kunnan kaikissa yksiköissä, hän sanoo.

Yksityiset hoivajätit säästävät henkilöstön palkoissa

Erkinpuisto ja Kaari tarjoavat hoivaa huomattavasti halvemmalla kuin Joutsan palvelukoti. Mutta hoivajätit eivät ole pystyneet pitämään lupaustaan: ne ovat tarjonneet hoivapaikkoja liian halvalla, jolloin laatukriteerit eivät ole täyttyneet.

Hoivakotien suurin kuluerä on henkilöstön palkat, ja sekä Erkinpuistossa että Kaaressa säästöä on taottu juuri sieltä. Hoitajia on ollut vähemmän kuin valvovat viranomaiset edellyttävät. Tulevaisuuden haaste on se, että hoivajätit eivät välttämättä saa rekrytoitua työvoimaa vaikka haluaisivatkin. Näin on jo käynyt johdon osalta. Kaaresta puuttuu tällä hetkellä kokoaikainen lähiesimies.

Tiina Rengon mielestä kunnassa on nyt vakavan pohdinnan paikka.

– Kyse on tahtotilasta. Siitä, halutaanko että täällä toimii paikallinen voittoa tavoittelematon hoivakoti vai ei.

Kaikesta huolimatta Renko uskoo tulevaisuuteen.

– Missään nimessä hanskat eivät ole tiskissä, hän sanoo.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat