Uutiset

"Hengenviljely vaatii valoa ja lämpöä"

Satu Nipuli on kymmenes Vuoden Uuno. Hän tekee kunnianhimoisesti työtä musiikkiteatteri Intopiukeen ja Virtapiiri-kuoron eteen.

Satu Nipuli ei ole tottunut menemään sieltä, missä aita on matalin. Vappuaattona hän puki ylleen Vuoden Uuno -paidan. Kuva: Anna Onali-Ovaska

– Hengenviljely vaatii ravinteita, valoa ja lämpöä, ihan samalla tavalla kuin kasvien kasvatus. Onnistuessaan siitä voi kasvaa jotakin hienoa, totesi Vuoden Uunoksi eilen valittu Satu Nipuli.

Nipuli teki rohkean ratkaisun jäädessään pois kuukausipalkkaisesta opettajantyöstä ja perustaessaan musiikkiteatteri Intopiukeen. Tänä vuonna virkavapaa on jatkunut opintovapaalla, sillä Nipuli opiskelee kulttuuritöidensä ohella draamakasvatusta Jyväskylän yliopistossa.

Parhaillaan Nipuli valmistautuu kesän teatteriesityksiin. Kesäkuussa estradille nousevat Nipulin ohjaamat lapset ja nuoret, jotka esittävät Siltasaaren raunioteatterissa näytelmän nimeltä Voihan vettä.

Heinäkuussa on terassirevyyn vuoro. Siinä esiintyy muusikko ja kolme näyttelijää. Kukin näyttelijä esittää näytöksen aikana jopa kuusitoista roolia. Yksi esiintyjistä on tuttuun tapaan Nipuli itse.

– Tykkään revyystä esittävänä muotona, koska se mahdollistaa lähes kaiken. Siinä on vauhtia ja monenlaista huumoria. Terassimiljöö toimii, koska se vapauttaa yleisön, hän sanoo.

Katsojat näkevät Intopiukeen näytöksissä hienoja pukuja ja lavasteita sekä kuulevat elävää musiikkia. Valot ja äänentoisto on mietitty, esiintyjät ovat harjoitelleet monen monta viikkoa. Tämä on näkyvä muttei suinkaan ainut osa musiikkiteatteria.

Nipulin työajasta merkittävä osa kuluu nimittäin tietokoneen äärellä apurahahakemuksia laatien. Intopiukee sai ensimmäistä toimintavuottaan varten Leader-rahoituksen, mutta sen jälkeen teatteri on ollut omillaan. Harrastajien kausimaksut ja esitysten pääsylipputulot eivät riitä kattamaan kaikkia kuluja ja siksi apurahat ovat välttämättömiä.

Suomen kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus eivät myöntäneet rahoitusta. Parhaillaan haussa ovat Padasjoen säästöpankin apuraha ja Hämeenmaan kannustusraha, joita molempia Nipuli on hakenut. Heinolan kaupungilta Intopiukee sai 1 600 euron kulttuuriavustuksen.

– Tiesin jo tähän työhön ryhtyessäni, että rahoitusta täytyy hakea jatkuvasti. Minun täytyy olla koko ajan askeleen edellä, jotta toiminta voi jatkua.

Kesällä Nipulia työllistävät myös Virtapiiri-kuoron HeinolaLove -esitykset. Kuoro kerää parhaillaan ihmisten toiveita siitä, keitä läheisiä he haluaisivat yllättää laululla. Yllätysesiintymiset taltioidaan ja esitetään syksyllä Virtapiirin konsertissa. Kuoro ottaa yhä vastaan laulutoiveita.

– Minusta on tärkeää, jos joku alkaa miettiä omia läheisiään ja heidän ilahduttamistaan vaikkei uskaltaisikaan ilmoittautua mukaan.

Nipulin työtä ohjaa kunnianhimo. Hän ei selvästikään halua tuottaa teatteri- tai kuoroesityksiä miettien, kuinka voisi saada aikaan mahdollisimman paljon määrällisesti vaan tärkeintä on laatu. Jos rahoitus jää niukaksi niukkaa ja Nipulin pitää valita, hän tuottaa mieluummin kunnolliset esitykset yhtenä vuotena ja pitää sen jälkeen välivuoden kuin koittaa tehdä molempina vuosina laadullisesti heikommat esitykset.

– Varsinkin lapsille on korvaamaton kokemus päästä lavalle. Haluan työlläni edesauttaa sitä, että paikalliset nuoret sekä näytelmien katsojat saisivat kokonaisvaltaisen kulttuurisen elämyksen.

Nipulilta on kysytty mahdollisuutta siihen, että hän perustaisi Intopiukeeseen aikuis- ja senioriryhmän.

– Kaikki on mahdollista, en vielä osaa sanoa mihin kaikkeen meidän toimintamme voikaan kasvaa. Minulla on kuitenkin vakaa aikomus, että Intopiukeella on täällä toimintaa vielä kymmenen vuoden päästä.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat