Uutiset

"Sellainen väärä tieto kiertää, että nuuskalla voisi päästä eroon tupakasta"

Joutsan yhtenäiskoulussa oli maanantaina nikotiiniton iltapäivä. Joutsassa nuoret käyttävät nuuskaa ja tupakkaa keskimääräistä vähemmän.

Miko Sivanne, Sami Reinikainen ja Silja Fagerholm kokeilivat, miltä hengittäminen tuntuu jos sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Pojat ovat saaneet ajatussätkän. Yksi heistä avaa sen ja käärii auki sätkän sisällä olevan paperilappusen. Lapussa lukee: Tupakointi maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljardia euroa vuosittain.”

Sehän on jäätävä summa rahaa, tuumaavat pojat yhtenäiskoulun liikuntasalissa. Menossa on Nikotiiniton ja nuuskaton iltapäivä, Keski-Suomen syöpäyhdistyksen järjestämä tapahtuma Joutsan yhtenäiskoulun oppilaille.

Tupakan lisäksi keskusteltiin nuuskasta, josta on tullut valtakunnallisesti tupakkaa suositumpi päihde.

– Sellainen väärä tieto kiertää, että nuuskalla voisi päästä eroon tupakasta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Nuuskassa on nikotiinia 20 kertaa enemmän kuin tupakassa, joten säännöllisesti käytettynä se aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, kertoo neuvontahoitaja Sirpa Tuomainen Keski-Suomen syöpäyhdistyksestä.

Joutsassa nuuskaaminen ja tupakointi keskiarvoa vähäisempää

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn (2017) mukaan joutsalaisnuoret käyttävät vähemmän nuuskaa ja tupakkaa kuin ikätoverinsa valtakunnallisesti. Joutsassa 8.-9.-luokkalaisista tupakoi päivittäin keskimäärin 5,7 prosenttia. Keski-Suomen keskiarvo on 6,1 prosenttia, Kainuussa jopa 11 prosenttia.

Nuuskan osalta tilanne on se, että joutsalaisnuorista sitä käyttää päivittäin 2,9 prosenttia, koko Keski-Suomen osalta luku on 4,2 prosenttia.

Tilanne on siis keskimääräistä valoisampi, ja sen ovat havainneet liikuntasalissa kiertävät seiskaluokkalaiset. Heidän mukaansa varsinkin nuuskaaminen on paikkakunnalla harvinaista.

Tämä poikkeaa valtakunnallisesta trendistä. Tilastojen mukaan nuuskan käyttö nuorten keskuudessa on lisääntynyt, tupakoinnin suosio sen sijaan hiipunut. Sirpa Tuomaisen mukaan nuuskan käyttö on ehkä helpompi piilottaa vanhemmilta, koska aineesta ei jää hajua vaatteisiin ja sen käyttö on melko näkymätöntä.

Nuuskankäyttö näkyy suussa

Suussa nuuskankäyttö sen sijaan näkyy.

– Nuuska aiheuttaa limakalvomuutoksia. Limakalvot paksunevat ja pintaverenkierto suussa heikkenee. Tästä syystä nuuskaajan ientulehdus voi jäädä piiloon, jos ikenet eivät vuoda verta, suuhygienisti Suvi Rossi kertoo.

Pahimmillaan seurauksena on suusyöpä.

Rossin mukaan ammattilainen huomaa käyttääkö ihminen tupakkaa tai nuuskaa, vaikka asiasta ei olisi puhetta. Joutsalaisnuorten kohdalla nuuskan ja tupakan käyttö on hänen havaintojensa mukaan hyvin hallinnassa, sillä hänen vastaanotolleen ei ole tullut nuoria joilla näkyisi nuuskan tai tupakan aiheuttamia ongelmia suussa.

Huoli läheisen tupakoinnista voi olla suuri

Tietoiskut on suunniteltu antamaan nuorille ajattelemisen aihetta, mutta joskus voi käydä niin että tapahtuma toimii tavalla jota järjestäjät eivät ole osanneet ajatellakaan. Sirpa Tuomainen kertoo erään nuoren esittämästä kysymyksestä. Se ei koskenut suoraan nuorta itseään vaan hänen vanhempaansa.

– Kysyjä oli huolissaan oman vanhempansa tupakanpoltosta ja kysyi, miten voisi saada hänet lopettamaan polttamisen. Usein ajatellaan, että tupakointi on ihmisen henkilökohtainen ratkaisu vaikka se vaikuttaa koko perheeseen, Tuomainen sanoo.

Nuuska ei sovi urheilijalle

Nuuska tunnetaan erityisesti jääkiekkopiireistä. Urheilijat käyttävät sitä, koska nuuska ei vaikuta suoraan keuhkojen toimintaan. Mutta nuuskan sisältämä nikotiini supistaa verisuonia. Lihakset eivät saa silloin happea ja ravinteita normaalisti, vaikka keuhkot olisivat täynnä happea. Nuuskaavilla urheilijoilla esiintyy tästä syystä enemmän selkäkipuja sekä lihasten ja nivelten rasitusvammoja.

Tupakan vaikutus keuhkoihin ja hapenottokykyyn on kiistaton. Yhdellä tehtäväpisteellä nuoret saivat kokeilla, miltä hengittäminen tuntuu jos sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kaikille annettiin käteen musta pilli, jonka läpi piti hengittää.

Miltä hengittäminen tuntui?

– Eipä se kovin mukavaa ollut. Ei olisi tullut mieleenkään lähteä juoksemaan, toteaa Sami Reinikainen.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat