Uutiset

Kaiteelta voi hypätä, jos taidot sallivat – turhat säännöt rajoittavat lasten liikkumista

Hartolassa lähes kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät ovat suorittaneet liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksen. Hartola satsaa lasten liikuntaan lähes 100 000 euroa.

Alma Ikävalko ja Tytti Saxberg osallistuivat liikuntatuokioon Kunkkuareenalla. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Voiko keinussa seisoa? Entä sallitaanko kaiteelta hyppääminen?

Vielä pari vuotta sitten päiväkoti Vantun hoitajat olivat pihalla silmä tarkkana. Jos joku lapsista nähtiin kielletyssä puuhassa, häntä pyydettiin lopettamaan. Nyt on toisin. Keinussa saa seisoa ja kaiteelta hypätä alas, jos lapsen taidot riittävät siihen.

– Olemme karsineet turhia sääntöjä, koska ne ovat rajoittaneet lasten liikkumista, kertoo Vantussa työskentelevä Liisi Tonteri.

Päiväkodista on myös poistettu ylimääräisiä tuoleja ja huonekaluja, jotta siellä olisi helpompi liikkua. Mistä on kyse?

Aikuisen ei pidä seisoa sivussa

Kyse on liikunnallisen elämäntavan juurruttamisesta lapsiin. Kunta satsaa liikuntaan huomattavasti, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Onali. Kunta on tällä hetkellä mukana kahdessa eri hankkeessa, joihin aluehallintovirasto on myöntänyt yhteensä 43 000 euron tuen. Kun mukaan lasketaan kunnan vähintään 50 prosentin omavastuuosuus, kohoaa varhaiskasvatuksen liikuntaan osoitettu merkittäväksi.

Hankkeen ansiosta lähes kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät ovat päässeet liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutukseen. Liikuntaleikkikoulu on tunnettu toimintamalli esimerkiksi urheiluseuroissa.

Turhien sääntöjen ja huonekalujen karsiminen on osa liikuntaleikkikoulun filosofiaa. Siihen kuuluu myös se, että aikuisen ei pidä seisoa sivussa.

– Meidän pitää olla koko ajan hereillä ja tarttua lapsen pieneenkin vinkkiin. Se, että aikuinen on mukana leikeissä, on tärkeintä, kuvailee Liisi Tonteri koulutuksen toimintamalleja.

Liikuntaneuvojan palvelut käytössä

Hankerahoja on käytetty myös liikunnanohjaajan palkkaan. Koko kuluneen kevään hartolalaiset varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat päässeet liikuntaneuvoja Sanna Kankkusen ohjaukseen Kunkkuareenalle. Keskiviikkoaamuna menossa oli 5-vuotiaiden liikuntatuokio. Matka päiväkodista areenalle taitettiin jalan. Samana aamupäivänä osa Onnimanni-ryhmiksen lapsista kävi kävellen kirjastossa.

– Tällä viikolla vietetään pyöräilyviikkoa, joka on näkynyt myös täällä päiväkodissa. Lapset ovat pyöräilleet pihalla ja heille on kerrottu kypärän tärkeydestä, kertoo Päivi Onali.

Hanke on kirkastanut jo aiemmin hyväksi todettuja käytäntöjä. Yksi sellainen on lelujen lomapäivä eli keskiviikko, jolloin lelut jätetään varastoon ja leikit toteutetaan mielikuvitusta apuna käyttäen. Onnimannissa hoidossa oleva 6-vuotias Tarmo Korhonen on tyytyväinen leluttomaan päivään.

– Silloin kun leluja ei ole, tykkään eniten kasata patjoja, Korhonen sanoo.

Lelujen lomaillessa saatetaan pitää musiikkituokio tai käydä Soriksella.

– Lapset tykkäävät tosi paljon käydä Soriksella, koska siellä on pururata ja luonto. Kesäisin keräämme sieltä marjoja, muina vuodenaikoina esimerkiksi keppejä joita voidaan käyttää askarteluissa, kertoo Onnimannin liikuntavastaava Minni Oksanen.

Askelmittari paljastaa päivittäisen aktiivisuuden

Liikunta on tärkeää paitsi lapsen fyysisen kehityksen myös unen ja oppimisen kannalta. Vaikka osa liikunnan hyödyistä tulee esiin vasta vuosien päästä, osa on mitattavissa hyvinkin konkreettisesti tässä ja nyt. Helposti mitattava asia on esimerkiksi askelmäärä, jota on eskarissa on seurattu kevään aikana mittareiden avulla. Tulokset on kirjattu seinälle, josta kehitystä voi helposti seurata. Lasten kohdalla suurimpia lukemia ovat reilu 6 000 askelta eskaripäivässä. Aikuisten ennätys on jopa 19 000 askelta yhden työpäivän aikana.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme