Uutiset

Entiset oppilaat palasivat Jyränköön

Luokkakokous: Jyrängön koulun entiset ja nykyiset oppilaat kohtasivat toisensa. Molemmat osapuolet jakoivat kokemuksiaan.

Opiskelu Jyrängön koulussa oli 70 vuotta sitten melko erilaista kuin tänä päivänä, ja nykyajan lasten voi olla vaikea kuvitellakaan tuota aikaa. Perjantaina koulun oppilailla oli kuitenkin mahdollisuus pieneen aikamatkailuun. Lukuvuoden 1948–49 neljäsluokkalaiset saapuivat koululle sekä kertomaan omista kouluajoistaan että kuulemaan uusista tavoista.

Idean oli keksinyt Reimo Uljas. Neljännen kouluvuoden jälkeen luokka hajosi eri teille. Uljas muutti Helsinkiin, eikä ollut nähnyt luokkatovereitaan vuosikymmeniin.

– Käyn silloin tällöin ajelemassa täällä Jyrängön alueella, ja kerran ajatus luokkakokouksesta välähti päähän, hän kertoo.

Hän alkoi tavoitella entisiä luokkalaisiaan, jotka ilmoittautuivat välittömästi mukaan. Luokkakokouksen lisäksi päätettiin ottaa yhteyttä vanhaan kouluun.

35 luokkalaisesta elossa on 17 henkilöä, joista yhdeksän pääsi perjantaina Jyrängön koululle.

Koulutie alkoi heti sodan päätyttyä

Päivän ohjelma alkoi koulun salista, jossa oppilaat lauloivat kevätjuhlalaulujaan vieraille. Sitten siirryttiin luokkatilaan, jossa Uljas ja muut entiset oppilaat kertoivat muistojaan. Vuonna 1938 syntyneet aloittivat kansakoulun heti toisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1945. Jyrängön koulu oli toiminut sitä ennen sotasairaalana. Heidän kouluaikoinaan Jyränkö oli osa Heinolan maalaiskuntaa. Koulumatkat olivat nykyistä pidempiä. Osa oppilaista kulki junarataa pitkin, koska se oli ainoa tie mikä talvella aurattiin. Juna kulki kyllä, mutta hitaasti ja harvoin.

Jyrängön koulurakennus oli huomattavasti nykyistä pienempi. Oppilaita oli noin 150, joten opetus järjestettiin vuorotellen. Pienimmät oppilaat tulivat aamulla kouluun ja isommat iltapäivällä. Opetukseen kuului muun muassa lukutaitoa, kaunokirjoitusta ja voimistelua.

Koulun oppilaat olivat valmistelleet vierailleen kysymyksiä. Niitä heräsi kurinpidosta, välituntien vietosta ja kouluruuasta.

– Ruokalista ei ollut ihan yhtä laaja ja ravinteikas kuin nykypäivänä, mutta söimme kyllä mielellämme lämpimän ruuan, Uljas kertoo.

Yleisöä ihmetytti eniten vesivellinä tunnettu ruoka, jonka reseptiin kuului vain litra vettä ja muutama desi ruisjauhoja. Leipä ja maito piti tuoda kotoa käsin. Koulun piha oli koruton, mutta silloin leikityt leikit ovat nykypäivänkin lapsille tuttuja narulla hyppimistä ja polttopalloa.

Kuritusta eivät entiset oppilaat muista juuri saaneensa, vaikka opettajien auktoriteetti olikin hyvin vankka. Rangaistuksena saattoi joutua nurkkaan seisomaan. Käyttäytyminen oli kyllä tarkkaa: vastatessa piti nousta seisomaan eikä tunnilla saanut hiiskua ylimääräisiä.

Moderni koulu panostaa liikuntaan

Luokkakokoukseen saapuneet Seija Savolainen ja Vuokko Putro asuvat Heinolassa yhä. Paluuta omaan opinahjoon he kuvailivat ihanaksi ja jännittäväksi. Nykyluokassakin näytti yllättävän rauhalliselta.

– Kaikki istuvat sulassa sovussa. Meidän aikana se tuntui rangaistukselta, jos joutui pojan viereen! Savolainen huudahtaa.

Erityisesti älypuhelinten vaikutus ja koulukiusaamistilanne kiinnosti vieraita.

– Koulukiusaaminen ja sen yleisyys huolestuttavat kovasti nyky-yhteiskunnassa, Reimo Uljas sanoo.

Jyrängön koulun rehtori Kimmo Nykänen kertoi vieraille koulun nykyisistä käytännöistä ja näytti tiloja. Koulu palkittiin alkuvuodesta Vuoden terveysteosta sen liikunnallisen opetuksen ansiosta. Luokissa on esimerkiksi säädeltäviä pöytiä, jotta lapset voivat välillä vaihtaa työskentelyasentoaan kesken tunninkin.

Eniten huvitusta herättivät 1940-luvun lomakäytännöt. Syksyllä lomaa vietettiin kahdesta syystä. Perunat piti nostaa ja marjat kerätä. Lomalta palatessaan piti takaisin tuoda ämpärillinen perunoita ja viisi litraa puolukoita näytettäväksi. Myös lauantait olivat virallisia koulupäiviä.

Kuudesluokkalaisen Alina Hämäläisen mielestä koulun historiasta oli mielenkiintoista oppia.

– Erityisesti se yllätti, että täällä on ollut sotasairaala. Ja onneksi lauantai on nykyään vapaapäivä, hän totesi.

Sanni Koivuniemi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme