Uutiset

Näkökulma: EU-kansalaiset, nyt uurnille!

Suomesta valittavat 13 meppiä pääsevät käyttämään valtaa, joka vaikuttaa koko Eurooppaan.

Europarlamenttivaalit ovat parhaillaan käynnissä. Suomessa varsinainen äänestyspäivä on huomenna sunnuntaina. Kuva: Euroopan unioni

Miksi minun pitäisi kiinnostua eurovaaleista?

Yhtään hyvää syytä ei viisi vuotta sitten käydyissä vaaleissa löytänyt enemmistö eli reilut 60 prosenttia suomalaisista. Äänestysprosentti oli suorastaan surkea: 39,1.

Käynnissä ovat maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit, joissa äänioikeutettuja on 400 miljoonaa. Suomestakin valitut europarlamentaarikot pääsevät tekemään päätöksiä, jotka koskevat suoraan 500 miljoonaa Euroopan kansalaista. Kuluvalla kaudella parlamentti on käsitellyt peräti noin tuhatta lainsäädäntöaloitetta.

Silti suomalainen ei innostu. Miksi?

Ehkä osin siksi, että EU-tason päätöksenteon uskotaan edelleen olevan niiden kuuluisien Brysselin herrojen käsissä. Niiden, jotka pyöreän pöydän ääressä sikaria poltellen keksivät kiusaa pienelle ihmiselle – ja varsinkin suomalaisille.

Suomalaisten EU-inho taisi saavuttaa huippunsa sen jälkeen, kun koko maa kohisi kurkkudirektiivistä.

Puhe EU:sta kulminoituu edelleen direktiiveihin - myös kurkkudirektiiviin, jota ei koskaan ollutkaan. Kuva: Teemu Vestovuo

Direktiivistä tuli kirosana ja lyömäase, jota poliitikot käyttävät härskisti hyväkseen listaamalla asioita, joilla EU rajoittaa kansallista päätöksentekoa.

Mitään väliä ei ollut eikä ole sillä, että koko kurkkudirektiiviä ei koskaan ollut olemassakaan. Oli asetus, joka sääteli kurkun käyryyttä – ja se säädettiin kurkuntuottajien toiveesta. Voimassa ei asetus enää ole, ei ole ollut yli kymmeneen vuoteen.

Suomalaiset puhuvat edelleen myös esimerkiksi maidontuotannon kiintiöistä täytenä totena, vaikka ne poistettiin muutama vuosi sitten.

Vaikeutta korostetaan liikaa

EU-keskustelu keskittyy siis lillukanvarsiin.

Niiden sijaan olisi aiheellista pohtia, mitä EU meille jo nyt takaa: on vapaa liikkuvuus, yhteisvaluutta ja esimerkiksi Erasmus-ohjelman opiskelu- ja työharjoittelumahdollisuudet. EU:lla on myös mahdollisuus päätöksenteollaan vaikuttaa muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä yhteiseen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan.

Kysymykset ovat isoja ja vaikeita. Samalla EU-koneisto voi tuntua etäiseltä ja vaikealta ymmärtää.

Tätä vaikeutta korostetaan kuitenkin ihan liikaa.

Äänestäjän tehtävä on lopulta hyvin yksinkertainen: valitse omia arvojasi vastaava ehdokas ja tarkista, mihin ryhmittymään hän parlamentissa asettuu. Jos ryhmänkin arvot ja tavoitteet vastaavat omiasi, olet löytänyt ehdokkaasi.

Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan europarlamentissa 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta. Kuva: Johanna Erjonsalo

Näiden EU-vaalien jännitys liittyy niiden jälkeiseen ennustettuun hajanaisuuteen.

Suuret eurooppalaiset ryhmät todennäköisesti menettävät kannatustaan pienemmille ryhmille. Samaan aikaan EU-kriittiset, oikeistopopulistiset ryhmittymät ovat nostamassa kannatustaan.

Mikäli ne puolueet, joiden tavoitteena on vähintään oman maan ero EU:sta tai jopa koko unionin hajottaminen, pääsevät niskan päälle, on EU-alueen yhtenäisyys vaarassa. Oikeistopopulistien tavoite muodostaa yhteinen parlamenttiryhmä voi johtaa siihen, että parlamentin päätöksentekokyky rampautuu.

Monilla oikeistopopulistilla ryhmillä on paljastunut olevan lämpimät suhteet Venäjään, joka näkisi mielellään EU:n aseman heikentyvän. Itävallan vapauspuolueen esimerkki osoittaa, että osa näistä isänmaallisiksi itseään kuvaavista ryhmistä on valmis myymään kaiken, jos hinnasta sovitaan.

Ei siis saisi olla ihan yksi lysti, keitä Suomesta parlamenttiin äänestetään. Ääni suomalaiselle ehdokkaalle on aina myös ääni ryhmälle, johon hän parlamentissa kuuluu.

Innostuvatko nuoret?

Näyttää sitä, että EU-vastaisten ryhmien lisäksi Euroopan vihreät ovat yksi näiden vaalien voittajista.

Vihreät voivat saada Suomestakin kolme meppiä nykyisen yhden sijaan– ainakin, mikäli suomalaisnuoret innostuvat äänestämään.

Ylen kyselytutkimuksessa vihreille näyttäisi menevän reilut 30 prosenttia 18–29-vuotiaiden äänistä. Mutta jos olivat suomalaiset edellisissä vaaleissa laiskoja raahautumaan ääniuurnille, jäi nuorten panos todella vaatimattomaksi.

Nouseeko suomalaisnuorten äänestysaktiivisuus näissä vaaleissa? Kuva: Arkisto / Sauvo Jylhä

Vain kymmenen prosenttia alle 24-vuotiaista suomalaista äänesti edellisissä eurovaaleissa. Ja kun tapana on aina verrata Ruotsiin: naapurissa samasta ikäluokasta äänioikeuttaan käytti peräti 66 prosenttia.

Tuoreen eurobarometrin mukaan nuoret eurooppalaiset suhtautuvat EU:hun vanhempia ikäluokkia positiivisemmin.

Lähes kolmella neljästä eurooppalaisnuoresta on positiivinen mielipide EU:sta.

Euroopan yhtenäisyyttä, yhteisiä arvoja ja demokratiaa puolustavien puolueiden ja ryhmien kannalta oleellista onkin, kuinka nuoret saadaan houkuteltua äänestämään.

Ennakkoäänestysprosentti nousi Suomessa hieman edellisvaaleihin nähden ollen nyt 18 prosenttia. Toivottavasti se ennakoi myös äänestysinnon kasvua varsinaisena äänestyspäivänä.

Europarlamenttivaalit

Suomesta 13 meppiä

Euroopan parlamentti on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä.

EU-kansalaiset valitsevat sen jäsenet suorilla vaaleilla, jotka järjestetään kaikissa jäsenvaltioissa joka viides vuosi.

Euroopan parlamentin jäsenten eli meppien enimmäismäärä on 751. Kullakin jäsenvaltiolla voi olla enintään 96, mutta vähintään kuusi meppiä.

Jos Britannia eroaa EU:sta vaalikauden aikana, Suomi saa 14. jäsenen, joka määräytyy nyt käytävien vaalien tuloksen perusteella.

Parlamentin jäsenet järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan, eivät kansallisuuksittain.

Ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta.

Sari Asikainen
sari.asikainen@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme

Luetuimmat