Uutiset

Heinolalaisella Multamäen tilalla 300-vuotisjuhlavuosi

Multamäen tila on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1719. Tilan historia ja tulevaisuus kohtaavat avoimien ovien päivänä lauantaina, jolloin kymmenes isäntäpari avaa ovet yleisölle.

Multamäen tilan kymmenes isäntäpari Sirkku ja Tuomo Orasmaa esittelevät vanhoja karttoja, jotka ovat vuosilta 1865, 1867 ja 1918. Kuva: Anna-Kaisa Kallio

Multamäen tilalla Heinolan kirkonkylässä vietetään lauantaina avoimien ovien päivää tilan 300-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tila on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1719 saakka.

Kymmenes isäntäpari, Sirkku ja Tuomo Orasmaa kertovat, etteivät tilan syntyvuodet ja kohtalon vaiheet ole täsmällisesti tiedossa. Heinolan pitäjän maakirjoista voi kuitenkin päätellä, että tilalla on ollut elämää jo 1500-luvulla. Tuolloin Heinolan kylä koostui neljästä kantatilasta, joista yksi oli nimeltään Silvala.

Tilan päärakennus on valmistunut vuonna 1902. Aiemmista tilan rakennuksista ei ole tietoa. Entiseltä nimeltään Vähä-Silvalan tilaa kutsuttiin Multamäeksi, ja siitä tuli talonväen sukunimi vuonna 1936.

Kun Sirkku Orasmaa otti avioituessaan puolisonsa sukunimen vuonna 1988, tilan nimeksi tuli Multamäki 2, erotukseksi toisesta samannimisestä tilasta.

Suvun historiaan perehtyminen on opettanut ymmärtämään, missä olosuhteissa edeltäjäni ovat tehneet omia ratkaisujaan. Sirkku Orasmaa

Kasvinviljelyä ja kylvösiemeniä

Multamäen tila toimii tällä hetkellä kasvinviljelytilana, jossa on erikoistuttu kylvösiementuotantoon. Siemenet myydään lähiseudun maatiloille ja kauppaliikkeisiin.

Sirkku Orasmaa kertoo innostuneensa heti, kun hänen isänsä ehdotti hänelle tilanjatkajaksi ryhtymistä.

– Halusin olla yksi lenkki ketjussa, johon jokainen sukupolvi on jättänyt oman jälkensä. Suvun historiaan perehtyminen on opettanut ymmärtämään, missä olosuhteissa edeltäjäni ovat tehneet omia ratkaisujaan, hän sanoo.

Tuomo Orasmaa lisää, että jokaisen sukupolven kuningasajatuksena on ollut tilan elinkelpoisuuden säilyttäminen.

– Maatalous oli alkanut koneellistua, kun Sirkun isästä tuli isäntä. Hänen aikanaan tilasta tuli edelläkävijä monessa maatalouden uudistuksessa. Sirkun isoisällä oli puolestaan uskallusta hankkia kantatilan vanhoja maita takaisin suvun omistukseen, Tuomo Orasmaa kuvailee.

Keskustelua maaseudun ja maatilojen tulevaisuudesta

Lauantaina Multamäen tilalla järjestetään keskustelupaneeli, jonka aiheena on maaseudun tulevaisuus ja tulevaisuuden maatilat. Tilaisuudessa puhuvat maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, Osuuskauppa Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä, MTK Hämeen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kataja, MTK Heinolan puheenjohtaja Pia Parikka, Petri Hietala Hietalan tilalta sekä Oma Säästöpankin yritysrahoituspäällikkö Jouni Kankaanpää. Keskustelun vetää talon tytär Tuuli Orasmaa, joka toimii erityisasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriössä.

Multamäen tilan vaiheista Heinolan kirkonkylän taisteluissa vuonna 1918 alustaa Jukka Mansikkala.

Tilalla voi tutustua vanhoihin valokuviin, karttoihin, työkoneisiin ja esineisiin. Kartat ovat vuosilta 1865, 1867 ja 1918. Esillä on muun muassa talon ensimmäinen traktorimalli. Tilalla on myös musiikkiesityksiä, puffetti, lainaeläimiä ja lapsille pomppulinna. Orasmaat ovat varautuneet vierailijoihin myös sunnuntaina.

Multamäen tilan avoimet ovet 15.6. kello 10–17. Keskustelupaneeli alkaa kello 11.

Anna-Kaisa Kallio
anna-kaisa.kallio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme

Luetuimmat