Uutiset

Heinolan Prisma-tontin luontoselvitykset jatkuivat – tontilta löytyi rauhoitettua perhoslajia

Markethankkeen luontovaikutukset mietityttävät luontoharrastajia.

Heinolalainen Matti Uimonen on kuvannut kalliosinisiipiä Prisman tontilla tänä ja viime kesänä. Hänen mielestään paikka on marketille väärä. Kuva: Roosa Pöyhtäri

Heinolan Tähtiniemeen kaavaillulla Prisman tontilla tehdään kesän aikana täydentävää luontoselvitystä.

Selvitysten jatkamisen taustalla ovat sekä Hämeen ely-keskuksen huhtikuussa antama lausunto että alkukesästä alueella tehdyt kahden harrastajan havainnot harvinaisuutensa vuoksi vaarantuneeksi luokitellusta perhoslajista kalliosinisiivestä.

Ely-keskuksen lausunnon mukaan Apajalahden kallion mittavan louhinnan vaikutukset muun muassa alueen perhosiin ja lepakoihin vaativat lisää selvityksiä.

– Viime kesän selvityksessä jäi epäselväksi, onko kalliosinisiipiä alueella vai ei, joten se on nyt tarkastettu uudelleen. Ely-keskus sekä harrastajat ovat huomauttaneet aika lailla samoista asioista, kaavoitusarkkitehti Juha Poskela kertoo.

Perhosselvitystä tekee Luontoselvitys Sundell tmi. Yrittäjä Pekka Sundell on saanut selvityksen kalliosinisiipien osalta tehtyä.

Rauhoitettua kalliosinisiipeä löytyi kaava-alueelta. Kaavan toteutus ei saa vaarantaa sen elinaluetta. Kuva: Mirja Hussain

Hänen mukaansa lajia löytyi kaava-alueelta.

– Viime vuosi oli erittäin kuiva, minkä vuoksi isomaksaruohot olivat kuolleet ja selvitys piti tehdä uudestaan olosuhteissa, jossa kasvit olivat näkyvillä. Uusia elinpaikkoja löytyi, hän sanoo.

Isomaksaruoho on kalliosinisiiven toukan ravintokasvi. Naaras munii kasvin lehdille, joten elinpaikat löytyvät kasvien avulla.

– Lajin esiintyneisyys ei koske koko kaava-aluetta, sillä suurin osa siitä ei ole sopivaa kalliosinisiivelle. Pari laikkua löytyi pohjoisreunasta ja sitten muutama laikku eteläreunalta. Välille jää iso alue, jolla ei ole merkitystä, Sundell kuvailee havaintojaan.

Sundellin mukaan osa Prisman kaava-alueesta on otollista elinympäristöä perhoselle.

– Laji säilyy avoimilla kallioilla olevilla kalliolaikuilla. Yksittäiset laikut voivat olla pieniä, mutta ne ovat osa elinpaikkojen verkostoa ja ylläpitävät lajia alueella.

Sundell palaa tontille elo-syyskuun vaihteessa, jolloin hän selvittää, löytyykö alueelta myös rauhoitetuksi luokiteltua kirjoverkkoperhosta.

Hän laatii tekemiensä havaintojen pohjalta raportin, joka sisältää lajiesiintymien kuvauksen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät toimintasuositukset.

Vaikutuksia arvioidaan kesän jälkeen

Poskelan mukaan alueella on tarkoitus tehdä kesän aikana myös lepakkoselvitys.

Edellinen selvitys on vuodelta 2013. Poskela kertoo, että kaiken kaikkiaan luolaston ja sen ympäristön lepakoita on selvitetty tähän mennessä vuosina 2009, 2012 ja 2012–2013. Viimeisintä selvitystä täydennettiin tämän vuoden toukokuussa.

– Lisäselvityksen tarjouspyyntö on tehty ja selvityksen tekeminen pitäisi aloittaa kesän aikana, Poskela sanoo.

Luontoarvojen selvitys ohjaa Prisma-tontin kaavaa.

– On selvä juttu, että selvitysten tulokset huomioidaan kaavoituksessa. Vielä en voi ennakoida, miten ne vaikuttavat kaavaan, sillä selvitykset eivät ole valmiita, Poskela sanoo.

Kesän aikana tehdään myös liikenneselvitys, jossa kartoitetaan esimerkiksi liikennejärjestelyjä ja niiden kustannuksia.

Kaava etenee selvitysten jälkeen.

– Kun selvitykset on kesän jälkeen saatu valmiiksi, pystymme jatkamaan kaavan laadintaa ja arvioimaan, millaiset lähtökohdat kaavalla on nykyisellään menestyä. Varmasti joitakin muutoksia siihen on tulossa, Poskela arvioi.

"Alueella on suuri luontoarvo"

Paikalliset luontoharrastajat Matti Uimonen ja Paavo Posti ovat peräänkuuluttaneet tarkempien luontoselvitysten tekemistä.

Uimonen on kuvannut tontilla alkukesästä kalliosinisiipiä ja välittänyt havaintojaan Sundellille ja kaupungille.

On selvä juttu, että selvitysten tulokset huomioidaan kaavoituksessa. Kaavoitusarkkitehti Juha Poskela

– Selvitys piti uusia ja tehdä perhosten muninnan kannalta oikeaan aikaan, Uimonen sanoo.

Myös Sundellin mielestä viime kesän kuumuus ja kuivuus puolsivat selvityksen täydentämistä.

Alueella tehtiin perhosselvitys alkukesästä 2018, mutta ely-keskuksen lausunnon mukaan alkukesä oli viime vuonna niin poikkeuksellinen, että iso osa alueen isomaksaruohoista on saattanut jäädä havaitsematta kalliosinisiipiselvityksen yhteydessä.

Uimonen on Heinolan lupa- ja ympäristölautakunnan jäsen, ja hän on pyrkinyt pitämään luontoarvoja esillä myös lautakunnassa.

Uimonen ja Posti eivät kumpikaan lähtökohtaisesti vastusta Prisma-hanketta. Molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että paikka on marketille väärä.

– Ei tätä adresseilla ratkaista. Laki vaatii selvitysten tekemistä ja nyt on varmaa näyttöä, että näitä perhosia alueella on, Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen hallituksen jäsen Posti huomauttaa.

– Tällä alueella on suuri luontoarvo. Market olisi myös suoraan sanoen maisemavaurio, hän jatkaa.

Kaava

Täydennystä luontoselvityksiin

Kaavaluonnos oli nähtävillä 26.2.–26.3.2019.

Luonnoksesta lausunnon jättivät Väylävirasto, Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen pelastuslaitos sekä Hämeen ely-keskus. Yhdistykset ja yksityishenkilöt jättivät kaavaluonnoksesta kuusi mielipidettä.

Ely-keskus löysi täydennettävää luontoarvojen arvioinnista ja ehdotti lausunnossaan esimerkiksi konkreettisia kompensaatiotoimia perhosten elinympäristön turvaamiseksi.

Roosa Pöyhtäri
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat