Uutiset

Ekologinen piha hallussa Heinolan siirtolapuutarhassa

Siirtolapuutarha juhli 20-vuotistaivalta Avoimet pihat -tapahtumalla.

Heinolan siirtolapuutarhan sunnuntaisessa Avoimet pihat -tapahtumassa juostiin sadetta karkuun.

Suojaa antoivat ystävälliset asukkaat, jotka päästivät yleisön mökkeihin. Sadetta pidettiin myös tapahtuma-alueen katoksessa.

– Aluksi sade verotti kävijämäärää, mutta iltapäivällä sää hieman selkeni ja yleisöä saatiin ihan mukavasti. Kaiken kaikkiaan toiseksi paras keli, koska kova helle ei ole ulkoilmatapahtumien paras ystävä, arvioi 20-vuotista taivaltaan tapahtuman yhteydessä juhlistaneen Heinolan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Juha-Pekka Saarinen.

Emme lorottele kallista hanavettä kasveille. Arvi Peus

Tämänvuotisen tapahtuman teema oli kestävä puutarha. Mutta millainen on kestävä puutarha?

– Kestävä puutarhanhoito perustuu mielestäni monivuotisiin kasveihin, jolloin puutarha lisääntyy ja uudistuu itsestään, vastaa pihoihin tutustumassa ollut Marja-Leena Ahtiainen.

Eeva Kunnaksen mukaan kestävyyttä on sekin, että siirtolapuutarhapihat ovat pieniä.

– Ei puutarhaan tarvita isoa lääniä, 400 neliötä on ihan riittävä koko.

Tiina ja Tomi Koskenniemi kiinnittivät huomiota puutarhakalusteisiin ja rakennuksiin.

– Mielestämme siirtolapuutarha on rakennettu ekotehokkaasti ja kestävistä materiaaleista.

Satu Veneskari nostaa alueen tärkeimmäksi ekoteoksi kompostoinnin.

– Ihmiset osaavat täällä hyödyntää kiertoon kaiken puutarhassa syntyvän eloperäisen jätteen. Jos jakeet eivät kompostoidu sellaisenaan ne haketetaan.

Pihaansa esitellyt Arvi Peus on rakentanut kestävää pihaa perustuksista lähtien lähes 20 vuotta.

– Myös tämä puutarha rakennettiin alun perin rikkaalle kompostimullalle. Jatkossakin sitä on parannettu ja lannoitettu kompostimullalla, joten lannoitteita ei juurikaan tarvita. Muutoinkin kompostointi on kestävän pihanhoidon perusasia, koska pois kuljetettavaa jätettä ei synny vaan kaikki kiertää ekosysteemissä, hän perustelee.

Peuksen mukaan toinen iso ekologista kestävyyttä ylläpitävä asia siirtolapuutarhassa on vesihuolto.

– Puutarhat nielevät välillä melkoisen määrän kasteluvettä. Täällä kaikki kasteluvesi otetaan yhteisen pumppaamon kautta järvestä. Emme lorottele kallista hanavettä kasveille.

Kolmannenkin kestävyystekijän Peus löytää.

– Emme harrasta ruukkuistutuksia. Niistä useimmat perustuisivat käytännössä yksivuotisille kukille. Ne vaatisivat myös paljon enemmän työtä ja kastelua. Monivuotiset, syvälle juurtuneet pihakasvit löytävät kosteuden maasta kuivinakin aikoina ja kestävät hyvin talvea.

Millainen on kestävä puutarha siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtajan mielestä?

– Lisäisin edellä mainittuihin vielä haitallisten vieraslajien torjunnan, Saarinen sanoo.

Mökkiläiset pitävät aika ajoin ympäristötalkoita, jotta ulkoa tuleva uhka saadaan torjutuksi. Kyse on kotimaisten, kestävien niitty- ja pihakasvien varjelemisesta lajiston yksipuolistumiselta.

– Olemme saaneet muun muassa maitohorsman ja jättipalsamin pysymään loitolla. Kasvijätteiden huolellisella kompostoinnilla on myös vältetty lehtokotiloiden ja etanoiden tulo tonteille.

Tapahtuma

Avoimet puutarhat

Valtakunnallisen tapahtuman ideana on kierrellä katsomassa puutarhoja.

Tämän vuoden teemana on kestävä puutarha.

Mukaan ilmoittautui yli 400 puutarhaa ympäri maan.

Puutarhaliitto ja Svenska Trädgårdsförbundet ovat järjestäneet Avoimet puutarhat -teemapäivää vuodesta 2012 lähtien.

Heinolan siirtolapuutarhayhdistys juhli tapahtuman yhteydessä 20-vuotista taivalta.

Palstoja mökkeineen alueella on noin 50.

Siirtolapuutarha sijaitsee kaupungin keskustasta noin seitsemän kilometrin päässä Vasikkasaaressa.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat