Uutiset

Yllättävän harva hakee kesämökistä vakituista kotia – Hartola toivoo hakemuksia lisää, Sysmä hyväksyy lähes kaikki hakemukset

Kuntaliiton lakimiehen mukaan mökin muuttaminen kodiksi kannattaa aloittaa ottamalla ensin yhteyttä kunnan rakennustarkastajaan ja kaavoittajaan, joilta saa hyvät pohjatiedot siihen, mitä prosessi vaatii ja mitä asioita pitää olla missäkin vaiheessa selvitettynä. Kuva: armi salonen

Toiset ihastuvat kesämökkimiljööseensä niin, että päässä alkaa kyteä ajatus mökille vakituisesti muuttamisesta. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi ei kuitenkaan suju kädenkäänteessä.

Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee, millä edellytyksillä mökkiläiselle voidaan myöntää poikkeuslupa loma-asunnon muuttamisesta vakituiseen käyttöön. Lopullisen ratkaisun kesämökin ja mökkiläisen kohtalosta tekee kunta, jossa mökki sijaitsee. Kunnat ovat voineet päättää vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta aina vuodesta 2011 lähtien, kun ely-keskuksessa tehtävä käsittelyvaihe poistettiin.

Kuntaliiton lakimies Minna Mättö sanoo, että unelmointi mökin muuttamisesta kodiksi kannattaa aloittaa ottamalla ensin yhteyttä kunnan rakennustarkastajaan ja kaavoittajaan, joilta saa hyvät pohjatiedot siihen, mitä prosessi vaatii ja mitä asioita pitää olla missäkin vaiheessa selvitettynä.

Mätön mukaan vakituinen asuminen vaatii esimerkiksi loma-asutusta paremmat tieyhteydet ja tehokkaammat vesihuollon järjestelyt. Vakituisen asumisen suunnittelussa huomioidaan myös yhdyskuntarakenteen toimivuus ja palvelujen saatavuus.

– Kunnan pitää harkita tarkkaan, onko maankäytännöllisesti fiksua, että vapaa-ajan asunto muutetaan vakituiseksi. Vakituinen asuminen saattaa aiheuttaa kunnalle myös lakisääteisiä velvoitteita, kuten koulukyytien tai kotihoidon järjestämistä. Loma-asunto sijaitsee usein kaukana palveluista, Mättö sanoo.

Mätön mukaan ympäristönsuojelulliset näkökulmat otetaan myös huomioon päätöksenteossa.

– Perinteisesti ajateltuna vakituisella asumisella on suuremmat ympäristön haittavaikutukset kuin loma-asumisella. Kun asunnon käyttötarkoitusta lähdetään muuttamaan on harkittava, onko rakennuspaikka sellainen, että ympäristöllinen puoli voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon asumisessa.

Mättö muistuttaa, että kuntien pitää lisäksi kohdella kaikkia samassa asemassa olevia mökkiläisiä samalla tavalla.

– Eli yksittäistä hakemusta peilataan isoon kuvaan. Jos kaikki mökit, joilla olisi esimerkiksi samanlainen sijainti tai samantyyliset rakennuspaikan olosuhteet haluaisivat vakinaistaa asumisensa, olisiko se (kaikkien asuntojen käyttötarkoituksen muuttaminen) mahdollista.

Sysmä suhtautuu hakemuksiin myönteisesti

Kesämökin käyttötarkoituksen muutoshakemuksia tehdään Suomessa vähän. Ympäristöministeriön mukaan vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseen liittyviä poikkeamispäätöksiä ja suunnitelutarveratkaisuja tehdään vuosittain reilu 200. Suomessa kesämökkejä on yli puoli miljoonaa.

Myös Päijät-Hämeessä mökkien käyttötarkoituksen muuttamista haetaan harvoin. Yleensä hakijat ovat eläkeläisiä. Etelä-Suomen Sanomat tavoitti päijäthämäläisistä mökkikunnista Hartolan, Heinolan ja Sysmän teknisen puolen viranomaiset. Edellä mainituissa kunnissa kesämökkejä on yhteensä liki 10 000.

Sysmässä loma-asunnon käyttötarkoituksen muutokseen liittyviä hakemuksia tulee muutamia vuosittain, kertoo rakennusvalvonnan sihteeri Sari Toivonen. Hänen mukaansa kunta suhtautuu hakemuksiin yleensä positiivisesti.

– Pääsääntöisesti kaikki poikkeamislupahakemukset menevät meillä läpi, eli jos vain mahdollista, niin hakemus hyväksytään. Toki rakennuksen on täytettävä vakituisen asunnon vaatimukset. Myös asunnon sijainti ja tavoitettavuus vaikuttavat. Jos asunto on jossain saaressa, jonne ei meinaa päästä millään, niin poikkeamisluvan saaminen voi olla hankalampaa, Toivonen sanoo.

Hänen mukaansa Sysmässä on tosin hyväksytty sellaisiakin hakemuksia, jotka ely-keskus olisi aikoinaan varmasti torpannut asuntojen syrjäiseen sijaintiin vedoten.

Hartola toivoo lisää hakemuksia

Hartolan teknisen johtajan Janne Myntin mukaan Hartolassa toivottaisiin, että vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutoshakemuksia tulisi enemmän.

– Yleensä hakemuksia tulee alle viisi vuosittain, Myntti sanoo.

Myntti kertoo, että Hartolan kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuussa rantarakentamisen strategian, johon kirjattiin, että kunta suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti rakennuspaikkojen käyttötarkoituksen muutoksiin. Käyttötarkoituksen muutosta puoltavat esimerkiksi rakennuspaikan sijoittuminen alueelle, jossa on jo ennestään pysyvää asutusta, alueella on vesi- ja viemäriverkosto, sähköverkko ja rakennuspaikka.

Koska asunnon käyttötarkoituksen muutos kuuluu rakennustarkastajan työsarkaan, eikä tekniselle johtajalle, ei Myntti osaa sanoa, millaisia hakemuksia Hartolassa ollaan mahdollisesti evätty vuosien varrella.

Heinolassa vain vähän kyselyjä

Mökkiläisestä vakituiseksi asukkaaksi tahtovat kuuluvat marginaaliryhmään myös Heinolassa. Kaupungin rakennustarkastajan Kari Häklin mukaan kyselyitä asiasta tulee rakennustarkastajalle noin 1–2 vuosittain. Häkli ei osaa arvioida, kuinka moni kyselyistä konkretisoituu hakemuksiksi asti.

– Ylipäätään uusien kesämökkien laatutaso on nykyään melko korkea ja usein vakituisen asunnon tasolla. Voi olla, että kyseisten mökkien asukkaiden eläköityessä poikkeamislupahakemuksia alkaa tulla enemmän, Häkli pohtii.

Hänen mukaansa Heinolassa vapaa-ajan asunto on mahdollista muuttaa vakituiseksi kodiksi, mikäli kaikki lakisääteiset edellytykset sille täyttyvät. Häklin mukaan rantakaavan muuttaminen on prosessin hankalin kohta.

– Suuri osa vanhemmista rantakaavoista on rantojen yksityisten omistajien laatimia, eli heidän täytyisi hakea itse kaavamuutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavan muuttaminen olisi kaikkien kaava-alueella sijaitsevien mökkiläisten tahtotila. Harvemmin näin kuitenkaan on. Häklin mukaan vakituisella asunnolla asuminen olisi todennäköisesti mökkielämää aktiivisempaa ja ympärivuotista toimintaa, joka voisi vaikuttaa ympärillä olevien mökkiläisten elämään heidän mielestään negatiivisesti.

– Monet rannat ovat rakennettu aika tiukasti, eli mökkien välille ei jää suurta väliä. Vakituinen asuminen muuttaisi mökin käyttöä aika lailla ja todennäköisesti toisi mukanaan laajennus- ja rakennustarpeita mökille tai lähiympäristöön, Häkli sanoo.

Yleisesti Häklin mukaan Heinolan kaupungissa tuntuisi olevan aiempaa positiivisempi ilmapiiri ja suhtautuminen loma-asunnon vakinaistamiseen.

Lue myös: Vesillä kelluvat mökit rantautuivat Lahteen – seilattavan huvilan saa itselleen veneluvalla
Muutos

Mökistä kodiksi

Kesämökin muuttaminen ympärivuotiseksi viralliseksi asunnoksi riippuu siitä, millaisella kaava-alueella asunto sijaitsee ja täyttääkö asunto vakituisen asunnon tekniset vaatimukset.

Yleensä asemakaavan muuttamisen tarpeellisuus on lain puitteissa kunnan ratkaistavissa. Ranta-alueiden osalta maanomistajalla on kuitenkin mahdollisuus laatia ranta-asemakaavaehdotus ja saattaa se kunnassa käsiteltäväksi.

Mikäli asunto sijaitsee yleisellä kaava-alueella, ranta-alueeksi kaavoitetulla, kaavoittamattomalla tai vapaa-ajan asunnoille osoitetulla alueella, pitää mökkiläisen hakea aina rakennuslupa. Lisäksi mökkiläisen on eri tilanteista riippuen haettava kaavan poikkeamispäätös, poikkeamispäätös rannan suunnittelutarpeesta tai suunnittelutarveratkaisu.

Poikkeamispäätös tarkoittaa kunnan päätöstä poiketa kaavasta tai muista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista.

Poikkeamispäätöstä ei tarvita, jos kunta on erikseen osoittanut rakennusjärjestyksessään kyseisen alueen sellaiseksi, missä vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyväksi asunnoksi vaatii pelkän rakennusluvan.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat