Uutiset

Metsätöitä, uittamista ja kuutamoajoa järven jäällä – työhevosen treeni on monipuolista

Sysmäläisen Kauko Tuomisen suomenhevoset ylsivät mitaleille valtakunnallisissa työmestaruuskisoissa.

Tähden Piirros tulee kutsusta isäntänsä Kauko Tuomisen luo. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Paahteisena heinäkuun iltapäivänä Tepoon talon metsähaassa ei näy liikettä. Siellä pitäisi kuitenkin olla kaksi suomenhevosta, joista molemmat pääsivät muutama viikko sitten mitaleille valtakunnallisissa työmestaruuskilpailuissa.

– Saa nähdä, miten löydämme tammat kun laidun on kymmenen hehtaarin kokoinen, arvuuttelee hevosten omistaja Kauko Tuominen hakaa kohti harppoessaan.

Vaan totuus taitaa olla, että hevoset löytää helposti kun tuntee niiden tavat. Tuominen osoittaa sähkölinjan sivussa olevaa metsikköä ja veikkaus osuu oikeaan. Ei tarvita kuin muutama kutsuhuuto ja kivennäisämpärin heilautus, niin metsästä alkaa kuulua töminää. Työkisojen hopeamitalisti Tähden Piirros ja pronssimitalisti Pelitin ravaavat korvat hörössä omistajaansa vastaan.

Suomenhevonen on lähinnä sydäntä

Kauko Tuominen on ollut hevosmies pienestä pitäen. Hänen syntymäkodissaan Tepoon talossa Nuoramoisissa on ollut hevosia aina.

Metsälaitumella hevosilla on tilaa liikkua. Tähden Piirros ja Pelitin kävelevät rantaan juomaan. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Tuomisen omat kasvatit polveutuvat yhdestä tammasta: sama hevossuku on ollut tilalla vuodesta 1937 lähtien.

Tila siirtyi Tuomisen nimiin vuonna 1977. Tällä hetkellä tilalla on 11 suomenhevosta, joista Tuomisen nimissä on kuusi sekä yhdestä puolikas osuus.

Hänelle suomenhevonen on ainut oikea hevonen. Monipuolisuus tekee rodusta oivallisen. Yhdellä ja samalla hevosella voi ratsastaa, ajaa raveissa ja vetää painavia kuormia.

– Nykyään työhevosia on vähän. Ravitaustaiset hevoset pärjäävät hyvin työkilpailuissa.

Tuomisenkin hevoset kilpailevat työkisojen lisäksi raveissa.

Hevoset ovat laitumella yötä päivää

Työkisojen vetokokeessa parhaimmat hevoset vetävät liki 1 500 kilon taakkoja. Miten hevosta pitää treenata, jotta tällaisiin tuloksiin päästään? Ainakaan niitä ei seisoteta tallissa. Työkilpailut sijoittuvat alkukesään, jonka jälkeen hevoset pääsevät laitumelle, josta niitä ei haeta välillä talliin. Pellolla ja metsiköissä eläimet liikkuvat luonnostaan kilometritolkulla joka päivä, ja näin hevosmies saa hieman vapaata.

– Aloitan säännöllisen treenaamisen joka vuosi lokakuun ensimmäinen päivä. Se on periaate, Tuominen nauraa.

Hevoset käyvät mielellään järvessä juomassa ja kahlaamassa. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Treenissä järvi on olennaisessa osassa. Talvisin hän ajaa järven jäällä kuun valossa. Kesäisin hevoset pääsevät uimaan veneen perässä tai kahlaamaan rantavedessä kärryjen kanssa – se on oivaa voimatreeniä.

Lisäksi Tuominen ajaa kärrylenkkejä metsäautoteillä ja tekee osalla hevosistaan metsätöitä. Rankojen vetäminen lumihangessa käy työstä.

– Piirroksen kanssa olen tehnyt metsätöitä, mutta Pelitin ei enää varsomisen jälkeen ole pysynyt käsissä kuin tavallisessa ajossa. Se on erikoista, koska yleensä varsominen rauhoittaa tammaa.

Jojoriina opetti, että ei pidä olla liian ehdoton

Hevosmiestaito on käsite, josta varmasti jokaisella hevosihmisellä on mielipide. On selvää, että ihmisen pitää olla hevosen pomo, mutta liian ehdoton ei kannata olla. Tästä esimerkkinä on tapaus Jojoriina. Tamma, jolla oli niin tulinen luonne että omistaja oppi kunnioittamaan eläimen rajoja.

Jojoriina vaati joka aamu äänekkään kolinan säestyksellä että karsinan ovi on avattava. Kolina loppui vasta, kun Tuominen avasi oven. Eikä hevonen ikinä karannut.

– Vetokisoissa Jojoriinaa ei parannut mennä neuvomaan.

Kauko Tuomisen tytär Sanna on ollut lapsesta lähtien tekemisissä hevosten kanssa. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Tulokset ovat sivuroolissa

Tuomisen mielestä eläimiä ei pitäisi paapoa liikaa. Hän puistelee päätään ihmisille, jotka vuoraavat hevosensa toppaloimilla kuivina pakkaspäivinä.

Kun hevosmiestaito on hyppysissä, jäävät tulokset, kantakirjapalkinnot ja mitalit sivurooliin. Hevosmiehen sydäntä lämmittää eniten, kun hän näkee eläinten voivan hyvin.

– Yksi ilta katselin savusaunalta, kun hevoset puljasivat järvessä. Kyllä ne olivat onnellisia.

Työhevosharrastus

Parhaat vetävät liki 1 500 kiloa

Suomenhevosten työmestaruuksissa hevoset arvioidaan käynti- ja juoksukokeessa sekä vedossa.

Vetokokeessa reen lähtöpaino on 500 kiloa, ja aina 20 metrin vedon jälkeen painoa lisätään 50 kilolla.

Painonlisäyksistä puhutaan portaina. Tämän vuoden työmestaruuksissa Nivalassa Kauko Tuomisen Tähden Piirros veti 16 porrasta ja Pelitin 10 porrasta.

Kauko Tuomisen paras hevonen veti aikoinaan 24 porrasta.

Työmestaruuksiin osallistuvien hevosten täytyy olla kantakirjattu. Tammat ja orit kilpailevat samassa sarjassa, ikärajoja ei ole.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat