Uutiset

Loma loppui, mutta juominen ei – mistä apua?

Heinolassa yhteydenotot mielenterveys- ja päihdepalveluihin lisääntyvät loppukesästä. Ensimmäisenä apua hakevat usein läheiset.

Moni suomalainen lisää alkoholin kulutusta lomalla. Kuva: Armi Salonen

Lisääntynyt alkoholinkäyttö kuuluu monen suomalaisen lomanviettoon. Kun arki koittaa, juomisen lopettaminen tai väheneminen ei onnistu kaikilta ilman apua.

Heinolassa yhteydenotot mielenterveys- ja päihdepalveluihin lisääntyvät loppukesästä, kertoo palvelupäällikkö Sari Kymenvirta. Myös A-Klinikkasäätiön yksiköissä yhteydenottojen määrät ja verkkopalvelujen käyttäjämäärät kasvavat alkusyksyisin.

Sitä, onko suomalaisten juominen loma-aikaan todella lisääntynyt vuosien varrella, on kuitenkin mahdotonta mitata luotettavasti, huomauttaa Päijät-Hämeen ehkäisevän työn koordinaattori Susanna Leimio.

– Päihtymisen tarve liittyy vahvasti muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Jos ihmisellä on tarve nollata, se tapahtuu usein alkoholin avulla, Leimio toteaa.

Terveysasemalta voi hakea apua

Kaikissa Itä-Hämeen kunnissa apua alkoholinkäytön lopettamiseen tai vähentämiseen voi hakea omalta terveysasemalta. Heinolassa voi lisäksi tulla suoraan mielenterveys- ja päihdehuollon avovastaanotolle maanantaisin kello 14.30–15.30 ilman lähetettä. Vastaanottoajan voi varata puhelinajalla maanantaista perjantaihin klo 9–10.

Sari Kymenvirran mukaan päihdehuollon asiakkaat hakeutuvat hoitoon joko oma-aloitteisesti, läheisen suosituksesta tai lääkärin tai työterveyshuollon lähetteellä.

–  On tavallista, että ensimmäinen yhteydenotto tulee huolestuneelta läheiseltä. Yksikään soitto ei ole tähän mennessä ollut turha, Kymenvirta sanoo.

Asiakkaille tarjotaan ensisijaisesti avoterveydenhuollon palveluita, mutta jos päihteiden käytön lopettaminen ei onnistu itsenäisesti, hoidon tueksi voidaan tarvita katkaisuhoitoa. Arvion hoidon tarpeesta tekee terveyskeskuslääkäri.

– On tärkeää kartoittaa, millainen hoitomuoto kullekin sopii ja mikä on asiakkaan oma motivaatio juomisen lopettamisesta. Kallista laitoshoitoa ulkopuolisessa yksikössä ei kannata tarjota, jos asiakas ei ole motivoitunut hoitoon, Kymenvirta toteaa.

Puheeksi ottaminen keskeistä

Keskeistä alkoholin käyttöön puuttumisessa Leimion mukaan se, että asia otetaan puheeksi varhaisessa vaiheessa. Heinolassa ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän jäsenkunnissa on viime vuosina vahvistettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista, jotta nämä osaisivat tunnistaa orastavan päihdeongelman asiakastilanteessa.

– Puheeksi ottaminen ei ole ammattilaisellekaan helppo tehtävä. Alkoholin käyttöön liittyy paljon tabuja ja juomista saatetaan pitää ihmisen yksityisasiana. Korostamme koulutuksissa, että alkoholin käytöstä saa kysyä systemaattisesti missä hyvänsä tilanteessa, Leimio sanoo.

Esimerkiksi Akuutti24:n päivystyksessä asiakasta voidaan pyytää vastaamaan alkoholin käyttöä koskeviin kysymyksiin esitietojen täyttämisen yhteydessä.

Ihmisten alkoholin sietokyvyssä on Leimion mukaan yksilöllisiä eroja, mutta avun tarpeeseen olisi hyvä havahtua viimeistään siinä vaiheessa, kun juomista ei pystytä lopettamaan tai krapularyyppyjä kuluu toistuvasti. Myös verkkotestit auttavat hahmottamaan, onko alkoholin kulutus lähellä riskirajaa.

Testit

Verkosta tukea oman tilanteen arviointiin

A-Klinikkasäätiön Päihdelinkistä löytyvä AUDIT-testi (The Alcohol Use Disorders Identification Test) auttavat arvioimaan omaa alkoholin käyttöä. Juomatapatesti auttaa arvioimaan, onko alkoholinkäytöstä enemmän iloa vai haittaa.

Mielenterveystalo.fi tarjoaa tietoa yleisimmistä päihteistä ja päihteettömästä elämästä. Aikuisten päihdetesti antaa palautetta, lisätietoa ja apua avun hakemiseen.

Nuorille suunnattu päihdetesti ( Adsume ) löytyy Nuortenlinkki.fi -sivustolta.

Anna-Kaisa Kallio
anna-kaisa.kallio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme