Uutiset

Päätös lukion rahasta vaikuttaa myös muun muassa nuorisopalveluihin ja liikuntatiloihin

Tähän mennessä lukioon on kulunut 875 000 euroa vuodesta 2017 lähtien. Nuorisopalvelujen nykyiset vuokrakulut ovat noin 65 000 euroa vuodessa.

Hyvinvointilautakunnan viime Kuva: Niko Peipsalo

Heinolan valtuusto päättää maanantain kokouksessaan 2,2 miljoonan euron lisämäärärahan myöntämisestä lukion rakentamista varten. Kaupunginhallitus puolsi lisämäärärahaa omassa kokouksessaan 5. elokuuta.

Lukiosta on suunniteltu monitoimitaloa, joka palvelee lukiolaisten lisäksi esimerkiksi nuorisopalveluita. Rakennukseen suunniteltua liikuntasalia puolestaan kaivataan helpottamaan pulaa sisäliikuntapaikoista.

Teknisen toimen johtaja Harri Kuivalainen sanoo, että suunnittelun alkuvaiheesta, eli hankesuunnittelusta ja arkkitehtuurikilpailusta lähtien tavoitteena on pidetty rakennuksen moni- ja yhteiskäyttöisyyttä.

– Arkkitehtuurikilpailun voittajatyö Notski valittiin erityisesti sillä perusteella, että sen tilaratkaisut olivat monikäyttöisimpiä ja luonteeltaan eniten kaupunkilaisten yhteinen ja avoin talo.

Esimerkiksi musiikki- ja kuvataidetiloissa on huomioitu sekä päivä- että iltakäyttö. Musiikkiluokka on jaettavissa siirtoseinällä kahteen osaan, joista toiseen on pääsy suoraan omasta ulko-ovesta.

Liikuntatiloista on kokonaissuunnitelma

Liikuntatilojen osalta kaupunki on tehnyt kokonaissuunnitelman, jonka mukaan eri koulujen yhteyteen rakennetaan erityyppisiä liikuntatiloja siten, että kokonaisuus palvelee mahdollisimman hyvin koko liikunnan kenttää.

Nuorisopalvelujen nykyiset vuokrakulut ovat vuositasolla noin 65 000 euron luokkaa. Vuokra maksetaan ulkopuoliselle tilantarjoajalle, joten kaupunki säästää näissä kuluissa uuden lukion valmistuttua.

Kuivalaisen mukaan eri toimintojen yhdistäminen saman katon alle pienentää sekä investointi- että käyttökustannuksia.

Tilatehokkuutta haetaan koko talon yhteisillä sosiaalitiloilla ja hallinnon toimistotilat on karsittu minimiin.

Varsinaista numeraalista käyttöastetavoitetta ei Kuivalaisen mukaan ole hankkeen aikana lukiolle määritelty. Suunnittelussa on kuitenkin pyritty hyvin korkeaan käyttöasteeseen.

Opetustilojen käyttöasteen tehostaminen on huomioitu suunnittelussa niin, että kaksi luokkatilaa on suunniteltu käytettäväksi päivällä opetustiloina ja illalla ja viikonloppuisin nuorisotiloina.

Tilatehokkuutta ei ole edistetty ainoastaan päivä- ja iltakäytön limittämisellä, vaan myös päivän käyttöajan sisäisillä järjestelyillä. Esimerkiksi äidinkieltä opetetaan samoissa luokkatiloissa kuin musiikkia ja kuvataidetta.

Kaikkia luonnontieteitä, eli kemiaa, fysiikkaa biologiaa ja maantiedettä opetetaan vain kahdessa luokkatilassa.

– Myös aulatiloja voidaan käyttää opetustiloina, kertoo Kuivalainen.

Lukioon on käytetty jo lähes 900 000 euroa

Tähän mennessä kaupungin talouden investointipuolelle on vuodesta 2017 alkaen kirjautunut uuteen lukioon liittyviä kuluja noin 875 000 euroa.

Kuivalainen kertoo, että kulut koostuvat erilaisten selvitys-, suunnittelu-, rakennuttamis- ja asiointipalvelujen ostosta, arkkitehtuurikilpailun kuluista, rakennusluvasta sekä kaupungin sisäisistä kulueristä.

Alunperin kolmivuotiseksi kaavailtu 1,4 miljoonan euron parakkivuokrista aiheutuva kulu puolestaan kuuluu käyttötalouden puolelle.

– Se täytyy tietenkin suhteuttaa ajatukseen, että tila- ja ylläpitokustannuksia syntyisi myös niin sanotuista pysyvistä tiloista, oltiin vuokralla tai omissa tiloissa.

Tekniikkatoimiala laskuttaa hyvinvointitoimialaa lukion parakkitiloista noin 350 000 euroa vuodessa.

Sisäinen laskutus koostuu pääosin parakkien ulkoisesta vuokrasta. Se sisältää myös muun muassa lämmityksen, käyttösähkön, ja siivouksen ynnä muun kunnossapidon.

Rakennuksen suunnittelua on seurattu ympäristöministeriössä

Kuivalainen sanoo, että lukion suunnittelutavaksi valittiin arkkitehtuurikilpailu, koska sijoittaminen valtakunnallisesti arvokkaalle paikalle edellytti mahdollisimman korkeatasoista suunnittelutapaa ja tavoitetasoa.

Ympäristöministeriö ja museoviranomaiset ovat seuranneet suunnittelua rakennuksen suunnittelua.

– Arkkitehtuurikilpailun takia kokonaisurakka oli luonteva toteutusmalli. Kvr- tai elinkaarimallit perustuvat siihen, että suunnitteluratkaisut perustuvat käytännössä urakoitsijatahon valintoihin.

Hyvinvointilautakunnan viime vuoden talousarvion mukaan Heinolassa opiskelee väistötiloissa yhteensä yli viisisataa peruskoululaista ja lukiolaista.

Arvio lapsimäärästä vuosille 2026-35 on parhaillaan valmistumisvaiheessa.

– Alustavien tietojen perusteella päiväkoti- ja koulupalveluverkon kokonaisarviointi on paikallaan. Lukiohankkeen valmistuminen ei suoraan vaikuta alakouluverkkoon.

Oppilaat

Oppilasennuste näyttää alaspäin

Koulujen oppilasmäärien tilastointipäivä on 20.9.

Tuolloin tarkistetaan tämän syksyn tilanne sekä seuraavien seitsemän vuoden tilasto väestökeskuksen tietojen perusteella.

Tilastot viedään lautakuntaan lokakuussa.

Lukuvuonna 2018-2019 Heinolan peruskouluissa oli yhteensä reilut 1 545 oppilasta.

Ennuste on kaikissa kouluissa laskeva.

Aiemman ennusteen mukaan lukuvuonna 2024–2025 Heinolassa on noin 1 260 peruskoululaista.

O ppilasennusteet 2018

Jyrängön koulu: lukuvuoden 2024–2025 ennuste on 118 oppilasta.

Kailaan koulu: ennuste 285 oppilasta.

Tommolan toimipiste: ennuste 29 oppilasta.

Kirkonkylän koulu: ennuste 147 oppilasta.

Lusin koulu: ennuste 28 oppilasta.

Myllyojan koulu: ennuste 119 oppilasta.

Vierumäen koulu: ennuste 38 oppilasta.

Lyseonmäen koulu: ennuste 497 oppilasta.

Heinolan lukio: ennuste 219 oppilasta.

Heini Kuusela
heini.kuusela@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme

Luetuimmat