Uutiset

Lusin koulua ei vielä rakenneta, aloite laittaa koko kouluverkon uuteen tarkasteluun

Lusin koulun palaneen osan rakentaminen siirtyy. Kuva: Ari Viuhko

Lusin koulun palaneen osan rakentaminen siirtyy.

Heinolan kaupungin kiinteistöpäällikkö Ilpo Hyytiän ja hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-ojan lähettämässä tiedotteessa kerrotaan, että koulun palaneen osan rakennussuunnitelmat valmistuivat urakkalaskentaa varten kesäkuun lopussa. Kohdetta ei laitettu kilpailutukseen, koska haluttiin tutkia vielä mahdollisuus päiväkodin toiminnan siirtämisestä koulurakennukseen.

Viranhaltijoiden on myös vastattava valtuuston 19.8. kokouksessa jätettyyn, 17 valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen.

Aloitteella halutaan selvittää lukion, Sinilähde-talon ja Kailaan koulun ulkopuolinen kouluverkko ja sen laajuus sekä kouluverkkoon kohdistuvat investoinnit ja niiden tarpeellisuus. Myös tarkoituksenmukaisuus on arvioitava ja siinä tulee ottaa huomioon niin lapsen etu ja opetuksen laadullinen toteuttaminen kuin taloudellisetkin näkökohdat.

Aloitetta käsiteltäneen valtuuston talousarvioseminaarissa syyskuussa. Mahdollisen jatkovalmistelun jälkeen aloite tulee valtuuston päätettäväksi marraskuun kokoukseen.

Lusilaiset huolestuneita koulunsa kohtalosta

Etenkin Lusissa valtuustoaloite sekä tieto rakentamisen siirtymisestä ovat herättäneet jälleen huolta koulun tulevaisuudesta.

Hepo-oja sanoo ymmärtävänsä mistä lusilaisten huoli kumpuaa.

– Lusi on ollut usein leikkauslistalla. Hyvinvoinnin toimialalle on monesti asetettu kovat leikkaustavoitteet, ja viranhaltijoiden on ollut pakko listata kaikki kohteet koulu- ja päiväkotipuolelta.

Se, miksi juuri Lusi on löytynyt listalta niin usein, johtuu koulun koosta. Pieni yksikkö on taloudellisesti raskas, ja oppilasennusteet ovat olleet pitkään laskevia.

Lusiin tarvitaan kylätalo jatkossakin. Pirjo Hepo-oja

Viranhaltijoita sitoo myös valtuuston hyväksymä sopeuttamisohjelma, jota toimialajohtajat on velvoitettu noudattamaan.

Valtuuston puheenjohtaja Niina Varjo (kok.) huomauttaa, että valtuusto on vuonna 2015 päättänyt, että Lusin tilannetta tarkastellaan siinä vaiheessa, kun Kirkonkylän koulun remontti tulee ajankohtaiseksi.

– Tämä tilanne on käsillä nyt. Vuonna 2015 oltiin vielä optimistisia oppilasmäärän kasvusta kaikkien Heinolan koulujen osalta. Kuluneen neljän vuoden osalta totuus kuten tulevat ennusteetkin osoittavat kuitenkin toisin.

Varjo toivoo, että myös Lusissa näkökulma pidettäisiin leveänä. Vakuutusrahat kattanevat koulun rakentamisen uudelleen, mutta ylläpitokustannukset tulevat koko toimialan maksettavaksi.

– Meillä voi olla varaa rakentaa koulu, mutta emme pysty vähäisestä oppilasmäärästä johtuen tarjoamaan tasapuolista ja kattavaa opetusta, emme lusilaisille, emmekä kaikkien koulujen kesken verrattuna.

Kylätaloa ehdotetaan yhdeksi vaihtoehdoksi

Hepo-oja olisi valmis käyttämään osan vakuutusrahoista, jotta tulipalolta säästynyt osa voitaisiin ottaa käyttöön.

– Lusiin tarvitaan kylätalo jatkossakin, mutta onko kylätalon oltava koulurakennus?

Hepo-ojasta pitää mahdollisena ajatusta, että kyläyhdistys voisi lunastaa rakennuksen itselleen edullisestikin, ja mahdollistaa tällä tavoin toiminnan jatkumisen.

Varjo on Hepo-ojan kanssa samoilla linjoilla.

– Harrastetilat voidaan varmistaa ja luovuttaa rakennus kyläyhdistyksen käyttöön, joka vastaisi sen ylläpidosta. Näin on toimittu muidenkin kyläkoulujen kohdalla.

Hepo-oja muistuttaa, että Lusissa on hyviä asioita, jotka ovat tukeneet kyläkoulua. Kyllikit, kyläaktiivit ja Satulinnan päiväkoti ovat kaikki tällaisia.

Koulun säilymistä Lusissa on myös tuettu siirtämällä se hallinnollisesti Kirkonkylän rehtorin alaisuuteen, vaikka toimenpide nähtiinkin koululle uhkana.

– Yhdistämällä hallinnollisia resursseja olemme saaneet hyötyä toiminnan tehostamisesta päällekkäisten tehtävien poistuttua.

Kouluverkkoa tarkastellaan myös muualla

Syntyvyyden ennakoitua rajumpi lasku on pakottanut monet kunnat tarkastelemaan kouluverkkojaan.

Hepo-ojan mukaan esimerkiksi Orimattilassa on päätetty, että tarvitaan vähintään 60 oppilasta koulun säilymiseksi. Uutta ei puolestaan rakenneta ilman yksisarjaisuutta.

Yksisarjaisuus tarkoittaa, että jokaista vuosiluokkaa on vähintään yhden kokonaisen luokan verran. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 120 oppilasta.

Varjo sanoo, että asiassa on myös Heinolassa oltava realisteja.

– Jos meillä on kouluja, joihin ei ole tarpeeksi oppilaita, on pakko tiivistää.

Tämän hetken ennusteiden perusteella Lusin koulun oppilaat mahtuvat Kirkonkylän koulun luokkiin kahden vuoden kuluttua ilman, että sinne tarvitsee perustaa uusia opetusryhmiä. Ryhmäkootkaan eivät kasva liian isoiksi.

Ennusteissa Lusin kouluun on lukukaudelle 2020-2021 tulossa kaksi opettajaa opettamaan luokkia 1-2 ja 3-6, myös esiopetusoppilaiden määrä putoaa.

Uusien, vielä viimeisiä vahvistuksia vailla olevien oppilasmääräennusteiden mukaan Lusin koulun oppilasmäärä putoaa kymmenessä vuodessa noin kahteenkymmeneen. Ja lukuvuodelle 2034-2035 ennusteet näyttävät koko kouluun vain 18 oppilasta.

Varjo toivoo, ettei kouluverkon tarkastelussa tehtäisi aluepolitiikkaa, vaan valtuusto katsoisi tilannetta esimerkiksi kymmenen vuoden aikajänteellä.

Koulut

Perusopetusta seitsemässä yksikössä

Heinolan kaupungissa on seitsemän perusopetusta tarjoavaa koulua.

Jyrängön, Kailaan, Kirkonkylän, Lusin, Myllyojan ja Vierumäen koulut ovat vuosiluokkien 1-6 kouluja.

Kailaan kouluun on keskitetty Heinolan alakoulujen erityisen tuen pienryhmien toiminta.

Kailaan koulu järjestää 1. ja 2. luokkien opetusta myös Tommola-talon toimipisteessä.

Lyseonmäen koulu on vuosiluokkien 7-9 koulu.

Heini Kuusela
heini.kuusela@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme