Uutiset

Vuosikymmeniä sitten pelloilta kadonneita lajikkeita kannattaisi ottaa viljelyyn, sanovat Luken tutkijat

Jari Leinonen tilasi muutama vuosi sitten ruotsalaisesta geenipankista Hannes-kauran ja Otra-ohran siemeniä. Hän sai kumpiakin 10 grammaa. Tänä keväänä niitä riitti kylvettäväksi jo kahden aarin alalle. Kuvassa myös Reijo Lindberg, jonka maalla viljelyala sijaitsee. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Vuosikymmeniä sitten pelloilta kadonneiden kasvilajikkeiden ottaminen takaisin viljelyyn on kuin vakuutus tai tulevaisuuden turvaava perintö. Näin voi kiteyttää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoina työskentelevien Maarit Heinosen ja Elina Kiviharjun ajatukset vanhoista maatiaiskasveista ja kauppalajikkeista.

– Viljelyolosuhteet ovat muuttumassa ilmastonmuutoksen takia. Vanha lajike on tyypillisesti paikallinen sopeutuja ja siksi sellaisen viljely voi olla yksi keino pärjätä muuttuvissa olosuhteissa, Maarit Heinonen sanoo.

Maatiaisviljoilla tarkoitetaan viljoja, jotka syntyivät paikallisesti viljelijöiden ja luonnonvalinnan tuloksena. Niillä saattaa siis olla juuret satojen vuosien päässä. Vanhat kauppalajikkeet on jalostettu maatiaisviljoista. Näitä vanhoja lajikkeita viljeltiin Suomessa laajalti 1900-luvun puoliväliin asti. Sittemmin ne katosivat pelloilta uusien satoisampien lajikkeiden tieltä.

Siemenet geenipankista Ruotsista

Leivonmäellä asuva maitotilallinen Jari Leinonen on yksi vanhojen lajikkeiden viljelijöistä. Hänellä on viljelyssä kosolti nykyaikaisia lajikkeita, mutta lisäksi on tämä erityinen peltotilkku. Sinne hän kylvi kahta käytöstä poistunutta kauppalajiketta: vuoden 1964 Hannes-kauraa ja vuoden 1959 Otra-ohraa.

– Tilasin siemenet kolme vuotta sitten geenipankista Ruotsista. Sain kumpaakin kymmenen grammaa eli ensimmäinen viljelys oli neliömetrin kokoinen. On vaatinut paljon työtä, että olen päässyt tähän pisteeseen, Leinonen sanoo kahden aarin kokoisella palstallaan.

Monimuotoisuus on vaarassa

Joku saattaa pitää kahden aarin peltoviljelystä hullutuksena, mutta Luken näkökulmasta Leinosen kaltaiset viljelijät tekevät arvokasta työtä viljelykasvien monimuotoisuuden puolesta.

Maarit Heinonen kertoo pysäyttäviä lukuja: maailmassa on 6 000 viljeltävää kasvilajia, joista 200 on tällä hetkellä viljelyssä. Mutta vain yhdeksän kasvilajia kattaa maailman koko ruuantuotannon viljelyalasta lähes 70 prosenttia. Valtalajeja ovat esimerkiksi maissi ja sokerijuurikas.

Yhden lajin sisällä on toki useita lajikkeita, mutta trendinä on ollut että myös lajikkeiden määrä supistuu. Yksipuolinen viljely kasvattaa tautiriskiä ja heikentää sopeutumista ilmastonmuutokseen. Jos viljelyssä on vain muutama toisensa kaltainen lajike, sato on vaarassa jos olosuhteet muuttuvat lajikkeille epäsuotuisiksi.

Satoisuus on ohjannut viljalajikkeiden jalostusta

Miksi lajien ja lajikkeiden määrät sitten ovat supistuneet? Yksi syy on satoisuusodotukset, toinen koneelliseen viljelyyn soveltuvat ominaisuudet. Viljalajikkeista esimerkiksi on jalostettu mahdollisimman lyhytkortisia, jotta puiminen olisi helpompaa.

Maarit Heinosen mukaan ei kannattaisi arvostaa pelkästään satoisuutta.

– Monimuotoisuuden turvaamiseksi ja sadon tuottoriskien pienentämiseksi on tärkeää että meillä on erilaisten lajikkeiden viljelijöitä, vaikka sadollinen ja kaupallinen arvo ei olekaan sellainen mitä juuri nyt arvostetaan. Ilmastonmuutos muuttaa yhteisiä arvoperusteitamme.

Pienimuotoinen viljely takaa, että siemeniä on saatavilla tarvittaessa

Vanhojen lajikkeiden siemeniä säilytetään pohjoismaiden yhteisessä geenipankissa Ruotsissa. Elina Kiviharju kertoo, että sinne on koottu 33 000 kasvilajikkeen siemenet ja mukulat. Kokoelmasta vajaat 2 000 erää on viljalajikkeita.

Geenipankissa voidaan säilyttää vain rajallinen määrä siemeniä. Siksi sieltä saa kerrallaan vain kymmenen gramman annoksia. Ja siksi on tärkeää, että on olemassa Leinosen kaltaisia viljelijöitä. Heidän ansiostaan Suomesta on saatavilla vanhojen lajikkeiden siemeniä, jos niitä joskus tarvitaan laajamittaisempaa viljelyä varten.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme