Uutiset

Peräkärryllinen ruokaa riittää kissoille talven yli – lahjoitukset ovat tärkeitä Pertunmaan löytöeläintalolle

Syksy on villikissoille armotonta aikaa. Lähestyvä talvi kaventaa elinmahdollisuuksia päivä päivältä. Vuodenaika heijastuu väistämättä löytöeläintalon arkeen: ilmoitukset villikissoista lisääntyvät ja kissoja loukutetaan. Viimeksi loukkuja viriteltiin viikonloppuna Sysmässä. Pertunmaan löytöeläintalossa oli vielä lauantaina 37 kissaa, mutta parin päivän sisällä määrän odotettiin nousevan lähes viiteenkymmeneen.

Sellainen lauma tarvitsee paljon ruokaa. Lauantaina talon pihamaalla nähtiin iloisia ilmeitä, kun paikalle kaarsi iso peräkärry. Peräkärryn kuomun alta paljastui 536 kiloa kissanruokaa.

Yksityishenkilö aloitti keräyksen

Lahjoituksen takana on heinolalainen eläintenystävä Pirjo Uimonen. Hän kertoo käyneensä löytöeläintalossa viime kesänä, taloa ylläpitävän Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen 10-vuotisjuhlissa. Silloin yhdistyksen puheenjohtaja Margit Nevala kierrätti Uimosta talossa, jossa oli tuolloin harvinaisen paljon kissanpentuja.

– Näin pennut ja ajattelin, kuinka paljon ne syövät. Silloin heräsi ajatus ruokakeräyksestä, Uimonen kertoo.

Hän kysyi kolmesta Heinolan keskustan ruokakaupasta ja eläintarvikeliike Doggerista luvan keräyskärrylle, johon ihmiset saivat jättää ostamiaan kissanruokia. Lopulta 536 kilon keräämiseen kului vain viikko.

Vapaaehtoisia toivotaan lisää

Löytöeläintalo saa ruokaa myös eläinsuojeluyhdistysten kummeilta, jotka keräävät sitä vuosittain pääkaupunkiseudulla. Margit Nevala arvioi, että kummilahjoitus ja heinolalaisten keräys yhdessä riittävät löytöeläintalon eläinten muonaksi vuodeksi eteenpäin.

Löytöeläintalon toiminta perustuu lahjoituksiin ja vapaaehtoistyöhön. Margit Nevalalle eläinten hoito on elämäntapa: hänet näkee talolla päivittäin oli arki tai pyhä. Arkisissa askareissa auttaa muutama vapaaehtoinen.

– Kaipaamme lisää vapaaehtoisia. Haasteena on se, että tänne ei ole julkisia kulkuyhteyksiä, Nevala sanoo.

Villikissoja pyydetään loukuilla

Pleksin takana on kissaemo pentuineen. Emo loukutettiin halkopinosta ja pentujen esiin saamiseksi pino oli purettava, kertoo Margit Nevala. Tämä tarina ei ole mitenkään tavaton, sillä villiintyneitä ja hallitsemattomasti lisääntyviä kissapopulaatioita on sekä maalla että kaupungeissa. Joskus populaatio löytyy luonnosta, joskus asutusta omakotitalosta.

Margit Nevala toimii myös aluehallintoviraston eläinsuojeluvalvojana. Kerran eräästä omakotitalosta löytyi 80 kissan populaatio. Populaatioissa elävät eläimet ovat usein sairaita. Niillä voi olla silmätulehdusta tai sukusiittoisuudesta johtuvia sairauksia.

Mikä on tehokkain keino puuttua populaatioiden kaltaisiin epäkohtiin? Yksittäisen kansalaisen kohdalla paras tapa on soittaa eläinsuojeluvalvojalle tai muulle viranomaiselle, vaikka kaltoinkohtelusta olisi vain epäilys.

– Viranomaisella täytyy aina olla syy mennä kohteeseen. Siksi kannattaa tehdä ilmoitus, vaikka olisi vain epäilys. Jos asiasta ei ole ilmoitettu, emme voi tehdä mitään, Nevala sanoo.

Koirat löytävät kodin kissoja helpommin

Löytöeläintalo profiloituu kissoihin, mutta siellä on myös koiria. Kuudesta koirasta kaksi haettiin lauantaina uusiin koteihin. Toinen lähtijöistä oli 3-vuotias sekarotuinen Mokka. Espoolaisten Hanna Virtasen ja Antti Saarisen tytär huomasi netistä, että Pertunmaalla etsii kotia muuan Mokka.

Margit Nevala kertoo, että yleisesti ottaen koirat löytävät kodin kissoja helpommin. Löytöeläintalon tämän hetken pitkäaikaisin kissa-asukas on ollut talossa viime helmikuusta lähtien.

Löytöeläimet

Tänä vuonna jo yli sata kissaa

Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistyksellä (Hsesy) on löytöeläintalo Pertunmaan Lihavanpäässä.

Yhdistys täytti viime kesänä kymmenen vuotta.

Tänä vuonna löytöeläintaloon oli tuotu syyskuuhun mennessä 122 kissaa. Niistä 45 on sijoitettu uusiin koteihin.

Vuonna 2018 löytökissoja oli 250, vuonna 2017 jopa 350 kappaletta.

Kaikkia kissoja ei voi sijoittaa eteenpäin. Sijoituksen estää, jos kissa on sairas, pahasti villiintynyt tai aggressiivinen.

Koiria on löytöeläintalossa vähemmän, mutta niille on helpompi löytää koti kuin kissoille.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat