Uutiset

Kohtalotoverit auttoivat heinolalaisäidin jaloilleen

Kuolleiden lasten muistopäivää vietetään Heinolassa ensimmäistä kertaa.

Muut eivät aina ymmärrä, kuinka vahvasti suru lapsen menettämisestä voi kulkea elämässä mukana. Kuva: Anssi Hietamaa

Kuolleiden lasten muistopäivä antaa äänen surulle, joka koskettaa isoa joukkoa lapsen läheisiä: vanhempia, sisaruksia, isovanhempia, kummeja ja ystäviä.

Lapsen kuolema on suruista suurin. Se tuntuu luonnottomalta ja epäreilulta. Lapseksi katsotaan myös nuoret aikuiset ja jo iäkkäämpien vanhempien lapset.

Heinolalainen Pauliina Warto menetti aikuisen tyttärensä traagisesti kaksi vuotta sitten. Suru kulkee mukana kuin varjo, jota ei saa karistettua. Välillä kipu hellittää, kunnes se taas kietoo tiukkaan otteeseensa ja painaa polvilleen.

Hautajaisiin asti Warto oli shokissa. Kun perunkirjoitus ja muut asiat oli muutama kuukausi hautajaisten jälkeen saatu tehtyä, iski tyhjyys ja alkoi surun käsittely.

– Kävin läpi surua ja pyörin ajatusteni kanssa. Onneksi sain lapsille hirveän hyvin apua, hän kertoo.

Lapsensa menettäneet voivat osallistua seurakunnan sururyhmiin. Yleensä heidät kuitenkin ohjataan Lahteen, jossa heille on omia, erillisiä sururyhmiä.

Valtakunnallinen kuolleiden lasten muistopäivä on joka vuosi 23. syyskuuta. Päivän tarkoitus on kunnioittaa jokaista lasta, jonka elämä syystä tai toisesta on loppunut liian aikaisin.

Heinolassa tapahtuma toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa. Tilaisuus järjestetään omaisten toiveesta.

– Päivä on myös vertaistukea: näkee, että tämän menetyksen kokeneita on paljon, Heinolan seurakunnan pappi Pia Särkelä kertoo.

Muistopäivä voi auttaa näkemään, että saman kokeneet ovat päässeet surussaan eteenpäin ja elämä on jatkunut.

Jaettu suru helpottaa

Heinolassa toimi viime talvena vertaistukiryhmä lapsensa menettäneille. Ryhmässä ei ole ammatti-ihmistä, vetäjää tai edes aihetta, vain kuusi äitiä ja pari isää, jotka kokoontuvat kahvikupin ääreen jakamaan suruaan.

– Voimme puhua avoimesti omista ajatuksista, tunteista ja siitä, miten lapsen kuolema vaikuttaa koko perheeseen ja parisuhteeseen. Välillä itkemme, välillä nauramme. En olisi ehkä selvinnyt jaloilleni jos en olisi päässyt puhumaan kohtalotoverien kanssa, Pauliina Warto kertoo.

Monen on vaikea kohdata vanhempi, jonka lapsi on kuollut. Surevalle ei osata tai uskalleta sanoa mitään, helpompi on ottaa etäisyyttä.

Jotkut läheisensä menettäneet kokevatkin yksinäisyyttä.

– Toisaalta tyttären kuolema on muuttanut omia arvojani niin paljon, että sekin on muokannut ihmis- ja ystävyyssuhteita, Warto miettii.

Lapsen tai nuoren kuolema koskettaa myös mahdollisia sisaruksia, isovanhempia, kummeja, serkkuja, ystäviä, koulukavereita ja opettajia.

– Jos perheessä on muitakin lapsia, käy herkästi niin, että he menettävät myös vanhempansa surulle sen lisäksi että heiltä kuolee sisko tai veli, Pia Särkelä sanoo.

Hän kertoo, että ehkä kaikkein vaikeinta on hyväksyä kuolema silloin, kun siihen ei ole selkeää syytä. Näin on esimerkiksi silloin, jos itsemurhan tehnyt ei ole jättänyt mitään viestiä.

Toisaalta Särkelä on nähnyt myös sen, kuinka ihmisessä on ihmeellisiä voimia selvitä tilanteista, joista ei koskaan uskoisi selviävänsä. Elämästä voi vielä löytyä iloa.

Paljon hyvää jäi

Pauliina Warto sanoo, ettei lapsen kuolemasta koskaan selviä. Suru on läsnä jokaisessa päivässä mutta sen kanssa voi oppia elämään niin, että jaksaa arjessa.

– En voi jäädä suruun kiinni, on pakko jatkaa eteenpäin, hän kertoo.

Perheessä yritetään ajatella, mitä hyvää tytär ja sisko jätti jälkeensä, mitä hyvää tämä opetti.

– Elämä jatkuu muissa lapsissani ja tyttären lapsessa, Warto hymyilee.

Kuolleiden lasten muistopäivä järjestetään Heinolan siunauskappelissa Siltakatu 40:ssä 23.9. kello 18.

Lapsensa menettäneiden vanhempien vertaisryhmä kokoontuu seuraavan kerran 2.10. kello 18 Mahiksella osoitteessa Maaherrankatu 17.

Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme

Luetuimmat