Uutiset

Puhdasta vettä kaivataan haja-asutusalueelle - Sysmässä moni vesiosuuskunta on kaksinkertaistanut osakasmääränsä

Markku Kemppi ja Jyri-Pekka Schildt ovat rakentamassa runkolinjaa Kukkolanmäentien viereen. Kuva: Eija Virolainen-Nurminen

Kahden kuivan kesän jälkeen Itä-Hämeen pohjavedet ovat Suomen Ympäristökeskuksen mukaan reilusti keskimääräistä alempana.

Sysmässä taajamassa toimii kunnan vesihuolto, ja haja-asutusalueilla vesiosuuskunnat ovat tuoneet kaivattua helpotusta veden tarpeeseen jo lähes 20 vuotta.

19 vuotta ensimmäisestä

Sysmän ensimmäinen vesiosuuskunta perustettiin 19 vuotta sitten. Leenharjun vesiosuuskunta Nuoramoisten, Ravioskorven ja Lahdenpohjan alueella sai aluksi viitisenkymmentä osakasta. Nyt määrä on reilusti tuplaantunut.

Jyri-Pekka Schildt Leenharjusta kertoo, että aikoinaan osuuskunta perustettiin veden vähyyden vuoksi, mutta myös siksi, että veden laadussa oli toivomisen varaa. Onnekas sattuma oli, että löytyi hyvä vesiesiintymä.

– Haja-asutusalueen vesihuolto on ihan yhtä tärkeää, kuin taajamissa. Aikoinaan oli helppo markkinoida vesiliittymiä, sillä perustaminen osui pohjavesien kannalta huonoon aikaan, muistelee Schildt.

Leenharju on saanut tasaiseen tahtiin uusia osakkaita, joista noin neljännes on kesäasukkaita.

Tällä hetkellä runkolinjaa kaivetaan Kalkkistentieltä Kukkolanmäentietä reilun kilometrin verran. Linjan varrella on kolme uutta osakasta.

Avaintekijänä Schildt on nähnyt koko osuuskunnan historian aikana maanomistajien positiivisen suhtautumisen.

– Emme voisi tarjota mahdollisuutta liittyä vesiosuuskuntaan, elleivät maanomistajat olisi suopeita, muistuttaa Schildt.

Runkolinjan kaivuuolosuhteet ovat olleet hyvät. Kaivuutyötä tehneet Markku Kemppi, Olli Riutta ja Schildt kertovat, että kuivan kesän jälkeen maa ei heti valu kaivuuojaan. Ojan voi peittää myöhemmin.

– Täällä satoi reilusti vettä pari päivää sitten, mutta se katosi heti maaperään, tarkentaa Kemppi kaivamisen ollessa vielä kesken.

Kasvua ja kasvunvaraa

Heikki Palvaila Pohjois-Sysmän Vesiosuuskunnasta kertoo, että viitisentoista vuotta sitten perustettuun osuuskuntaan liittyjiä oli kuutisenkymmentä. Nyt määrä on tuplaantunut.

Palvailan mukaan alkujaan oli tarkoitus, että tehdään vain käyttövesiliittymä, mutta tarjolla oli rahoitus myös jätevesilinjaa varten. Rahoitus oli myönnetty muualle, mutta se jäi käyttämättä.

– Nopealla aikataululla saimme suunniteltua ja tehtyä käyttöveden lisäksi myös jätevesilinjan, sillä Etelä-Savon ympäristökeskus teetti työn valtion vesihuoltotyönä, tarkentaa Palvaila.

Jätevesiliittymään ei ole pakko liittyä, jos jätevesi on hoidettu.

Erik Pihamaa Etelä-Sysmän Vesiosuuskunnasta kertoo, että osuuskunnan perustamisvaiheessa osakkaita oli viitisenkymmentä. Nyt luku on tuplaantunut.

– Vapaa-ajanasukkaita osakkaista on lähes puolet, Karilanmaan ja Nikkaroisten alueella on paljon Päijänteen rantaa. Veden vähyyden lisäksi sen laatu ei aina ole ollut hyvää, ja se on tuonut uusia osakkaita, tarkentaa Pihamaa.

Suopellon vesiosuuskunta on vesiosuuskunnista nuorin ja toiminut reilut 10 vuotta.

Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Topi Leiviskä kertoo perustamisvaiheista, että Suopellossa haluttiin varmistaa Päijänteen puhtaus ja jätevesien johtaminen kunnalliseen verkostoon.

Perustajajäseniä on 30, mutta runkolinja on mitoitettu niin, että 60 osakasta on mahdollista ottaa. Osakkaat ovat pääsääntöisesti kesäasukkaita. Runkolinja kulkee Päijänteen pohjassa Päijätsalon sillan kupeessa.

– Rehulahden ja Hunninkaan suunnalta on helppo liittyä, ja olemme kuulleet, että sieltä suunnalta olisi tulossa potentiaalisia uusia osakkaita. Tärkein asia on Päijänteen säilyminen puhtaana, tarkentaa Leiviskä.

Eija Virolainen-Nurminen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat