Uutiset

Tervapääskyt odotettiin alta pois - Sysmän Yhteiskoulun kivikoulun purkaminen alkoi

Purkutyö valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Sysmän Yhteiskoulun kivikoulu katoaa katukuvasta. Kuva: Eija Virolainen-Nurminen

Sysmän Yhteiskoulun kivikoulun purku on alkanut. Koulu sai purkutuomion jo viime vuoden puolella, mutta tervapääskyjen pesintä sai kunnan lykkäämään purkamisen aloitusta muutamalla kuukaudella.

Lue myös: Tervapääskyt jo matkalla Sysmään - uusia pesiä luvassa
 

Purun lykkäämisellä haluttiin varmistaa uusimman luokituksen mukaan erittäin uhanalaisten tervapääskyjen pesintärauha kivikoulun ilmastointiputkissa. Lintuyhdyskunnalle tehtiin vaihtoehtoisia pesäpönttäjä Olavin Toimintakeskuksen seinille.

Asbestia ja kivipölyä

Koulun purkaminen alkoi noin kuukausi sitten irtaimiston tyhjentämisellä ja sisäpurkutöillä. Ennakkoon oli tiedossa, että tiloissa on myös asbestia, mutta se osuus on jo purettu asianmukaisesti.

Vt. tekninen johtaja Marko Pynnönen kunnasta kertoo, että työn edetessä ei ole tullut mitään yllätyksiä. Pynnösen mukaan purkuvaiheessa on tullut esille, että rakenteissa on näkyviä ja selkeitä vaurioita, jotka antavat vahvoja viitteitä ongelmista useissa kohdissa. Samoin rakennuksen kellari täyttyi vedellä nopeasti sen jälkeen, kun pumput oli sammutettu.

– Purkamisesta on aiheutunut kivipölyä, jonka sitomiseen kohteessa on suihkutettu vettä. Toisaalta vesisateet ovat helpottaneet tätä ongelmaa, Pynnönen tarkentaa.

Kivikoulun ja Kahvimyllyksi kutsutun puukoulun yhteyskohdan purkaminen tehdään käsipurkuna, jotta Kahvimylly ei saisi vaurioita. Kahvimyllyyn jää talven ajaksi peruslämpö päälle.

– Valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä, Pynnönen kertoo.

Pöntöissä ainakin varpusia

Keväällä Sysmään eteläisestä Afrikasta suunnannut pääsky-yhdyskunta pääsi entisten pesien lisäksi tutustumaan jo uuteenkin asuntotuotantoon.

Sysmäläinen lintu- ja luontoharrastaja Matti Hietanen seurasi pääskyjen elämää ja liikkeitä viime kesän aikana. Hän pitää todennäköisenä, että joku niistä on saattanut jo käydä kurkistelemassa mahdollisia uusia pesiä.

– Varmuudella uusissa pöntöissä on pesinyt pikkuvarpusia, mutta mielestäni tervapääskytkin ovat niitä jo tutkineet, tietää Hietanen.

Myös yhteiskoulun lähistöllä asuva Tarja Tapiola seurasi kesän ajan yhdyskuntaa ja havaitsi, että uusissa pesissäkin oli liikehdintää. Vähän ennen poismuuttoa pääskyjä lenteli koulun ympäristössä lähes 40 yksilöä.

Pääskyjen kotiutuminen selviää ensi vuonna

Aktiivinen lahtelainen lintuharrastaja Heikki Kolunen pitää mahdollisena, että nuoret tervapääskyt ovat saattaneet käydä katsomassa uusia mahdollisia pesäpaikkoja, ja tulevat niihin pesimään ehkä jo ensi vuonna. On myös mahdollista, että kyseessä on niin nuori tervapääsky, että pesänteko ei ole ajankohtainen vielä ensi kesänä.

– Poikaset suuntaavat ensimmäisenä syksynä Afrikkaan, eivätkä tule sieltä vielä seuraavana kesänä Suomeen. Toisena ja kolmantena kesänä ne tutkailevat pesäpaikkoja, ja kihlaparit perustavat perheen kolmantena tai vasta neljäntenä kesänään, Kolunen tarkentaa.

Kolunen on hyvin optimistinen, että ensi keväänä uudet pesäpöntöt ovat kaikki käytössä. Toki vakituiset asukkaat etsivät entisiä kotejaan, mutta niiden puuttuessa lähistön uudet pesäpöntöt ovat muuttovalmiita. Ne ovat sopivalla tervapääskyjen lentokorkeudelle ja riittävän lähellä vanhoja.

Kolusen aiempi kokemus on, että tekopesät kelpaavaat oikein hyvin.

– Olisi hienoa, että ensi kesänä Sysmään palaavat tervapääskyt ottaisivat uudet pesät käyttöön, toivoo Kolunen.

Eija Virolainen-Nurminen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat