Uutiset

Kesä tai talvi, Laulunlyömät kerää laulajat yhteen

Laulunlyömien yhteislauluilloissa käy keskimäärin 80 ihmistä. WPK-talon ravintola täyttyy ääriä myöten. Kuva: Esa Arvekari

Yhteislauluiltojen luultiin kuolleen.

Tällä hetkellä ne vetävät kansaa vahvemmin kuin koskaan.

Laulunlyömien tapahtuma tekee kaiken päin vastoin kuin muut.

Ei ole järjestävää yhdistystä tai organisaatiota. Ei markkinointia. Ei uusia kikkoja, joilla ihmiset saisi palaamaan.

Halaamme kaikki tulijat sisään tullessa. Se tapa on pitänyt vuosien ajan. Tuula Jetsu

Aisa samat vanhat laulut

Päin vastoin.

– Laulamme lähestulkoon aina samoja vanhoja lauluja. Ihmiset tietävät tullessaan mitä saavat, lupaa vetäjä Tuula Jetsu.

Näin ajatellen Laulunlyömät on kansanperinnettä ylläpitävä liike. Kaksi kertaa kuussa. Kesät talvet.

– No tavallaan, mutta kyllä perinnekin uudistuu. Kun ikäluokka vaihtuu, tulee mukaan pakostakin uusia perinnelauluja ja vanhat jäävät vähemmälle, Jetsu vahvistaa.

Muut yhdistykset ja organisaatiot kamppailevat sukupolvenvaihdoksen kanssa. Laulunlyömiä ilmiö ei vaivaa.

– Väki uudistuu itsestään pikku hiljaa. Valtaosa on eläkeikäisiä, mutta joukossa on nyt myös enemmän viisikymppisiä.

Uudistumisen myötä osallistujakeskiarvo on pysynyt vuodesta toiseen 80 laulajan hujakoilla. Vilkkaimpina iltoina on menty yli sadan. Tätä on jatkunut kohta neljännesvuosisata.

Pian edessä on yksi vuoden kohokohdista, joululauluilta joka vetää aina salin täyteen.

Rakkaudesta lajiin

Vaikka Laulunlyömät on lähinnä työnimi, eikä taustalla ole yhdistystä, pitää jokainen ilta silti järjestää. Se on useamman tunnin homma, kun WPK:n sali laitetaan kuntoon ja soittokamat roudataan paikalle.

– Täällä on muutaman ihmisen porukka, joka hoitaa homman niin sanotusti ”rakkaudesta lajiin”.

Jetsun lisäksi ydinporukkaan kuuluvat tällä hetkellä muun muassa hartolalainen Veli-Matti Bruun sekä Toini ja Pentti Pessala Heinolasta. Muita on mukana tarpeen vaatiessa.

Bruun kertoo miettineensä, ettei ole saanut elämänsä aikana tehdyksi mitään ”yhteiskunnallisesti merkittävää ”.

– Kun säestin ja kuuntelin upeaa laulamista, aloin ajatella etteikö tämäkin ole yhteiskunnallista vaikuttamista? Pidämme yllä kokoontumismahdollisuutta ja harvinaista sosiaalista foorumia, jolle näyttää olevan vahvaa kysyntää, hän miettii motivoitumistaan.

Motiiville on käyttöä.

– Pakkaan Hartolasta mukaan 100 kiloa soittokamoja, ajan Heinolaan ja kokoan setin tänne. Sitten sama takaperin. Se on useamman tunnin fyysinen urakka. Soittaminen päälle, hän kuvaa.

Toivelauluja laulajille

Laulunlyömien tilaisuuksissa yleisö on pääroolissa.

– Järjestäjät eivät valitse lauluja. Tämä on toivelauluilta, säestäjät toteavat.

Toivotut laulut kertovat oman tarinanansa maun muuttumisesta. Samoin lauluvihko.

– Vihkossa oli viisi vuotta sitten noin 200 laulua, nyt niitä on pian kolme sataa. Uusia opetellaan, mutta vanhojakaan ei heitetä pois.

Vuosien varrella toivotuimpia lauluja ovat olleet Heinolan sillat, Heili Heinolasta ja Ilta skanssissa. Uudempina toivelauluina suosikkeihin ovat nousseet muun muassa Maailma on kaunis, Sininen huivi ja Hiljaiset sillat.

Onko Laulunlyömien illoissa jokin erikoisuus?

– Halaamme kaikki tulijat sisään tullessa. Se tapa on pitänyt vuosien ajan, Jetsu päättää.

Kestosuosion salaisuus voi olla myös se, ettei lauluilloissa ole alkoholitarjoilua.

– Vaikka monesti väsyneenä tulen, niin virkistyneenä lähden pois, kiteyttää Toini Pessala lauluiltojen annin.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme