Uutiset

Luhangan Tammijärven kaivosaikeet halutaan pitää esillä – pörssiyhtiön edustaja ja kansalaisaktivisti kohtasivat Joutsassa

Kaivoksia vastustava kansalaisaktivisti Jukka Leppänen (vasemmalla) ja malmiyhtiötä edustava Rasmus Blomqvist kohtasivat torstai-iltana Joutsan kirjastossa. Valkokankaan editse kävelevä Tapio Ruohtula muistaa hyvin ajat, jolloin Pappisten suunnalla tehtiin ensimmäisiä koekairauksia. Niiden suunnittelu aloitettiin vuonna 1946 ja ensimmäiset kairaukset tehtiin hieman myöhemmin. Kuva: Anna Onali-Ovaska

Tammijärven kallioperästä elokuussa kerätyt mineraalinäytteet on lähetetty Kanadaan tutkittaviksi. Fennoscandian Resources -malminetsintäyhtiötä edustava Rasmus Blomqvist vieraili torstai-iltana Joutsassa ja kertoi, että noin nyrkinkokoisille grafiittinäytteille tehdään parhaillaan rikastus- ja laatutestejä. Testien perusteella yhtiö päättää, hakeeko se Tammijärvellä ja Pappisissa sijaitsevalle varausalueelleen malminetsintälupaa.

– Tulosten saamisessa menee muutama kuukausi, Blomqvist sanoi.

Koska Blomqvist edustaa pörssiyhtiötä, hänellä on rajalliset valtuudet kertoa työnantajansa suunnitelmista. Siksi tuloksista on tuskin odotettavissa tietoa lähiaikoina.

Kansalaisaktivismin mallia Heinävedeltä

Malminetsinnän ja kaivosyhtiöiden ympärillä leijuu siis tietynlainen salaperäisyyden verho. Kallioperäkartoitukset ja koekairaukset aiheuttavat monesti huolta varausalueella asuvissa ihmisissä. Näitä huolia hälventämään oli saapunut kaivostoimintaa kärkkäästi arvostelevan ProHeinävesi-liikkeen johtohahmo Jukka Leppänen. Leppänen on myös toinen Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen vireillepanijoista. Aloite vaatii muutoksia kaivoslakiin ja on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Fennoscandian Resourcesilla on varaus myös Heinävedellä lähellä Lintulan luostaria. Leppänen kohtasi Joutsan kirjastossa Rasmus Blomqvistin, eikä kyse todellakaan ollut ensimmäisestä kerrasta.

Leppänen puhutteli Blomqvistia tuttavallisesti etunimellä ja loppuajasta miehet seisoivat vieretysten kertomassa näkemyksiään kaivoksista. Tämä käy järkeen, sillä yksi Leppäsen teeseistä kuuluu näin: tunne vastustajasi.

"Tunne vastustajasi"

Sen eteen hän on todella tehnyt työtä. Hän korosti joutsalaisille sitä että kun kyseessä ovat kaivokset, ei kannata luottaa pelkkiin journalistisiin tietolähteisiin. Haastatteluissa kaivosyhtiöiden edustajat voivat esittää faktoja valikoidusti.

– Pörssitiedotteet ovat se lähde, johon voi luottaa. Niissä kerrotaan totuus, Leppänen totesi ja näytti valkokankaalta muutamia ajatusta tukevia kuvakaappauksia.

Eräässä pörssitiedotteessa kerrottiin suoraan varausalueen grafiitti- ja rikkipitoisuudet. Esiintymässä oli enemmän luonnolle haitallista rikkiä kuin grafiittia. Ne olivat faktoja, jotka eivät olleet tulleet esille tiedotustilaisuuksissa tai journalistisissa jutuissa.

– Esimerkiksi Heinäveden tapauksessa yhtiön edustajat ovat kertoneet medialle, että alueelle ei olla lähiaikoina tekemässä mitään. Mutta pörssitiedotteessa kerrottiin, että yhtiön tavoitteena on päästä louhimaan malmia muutaman vuoden päästä, Leppänen kertoi.

Kaavoitus on avainasemassa

Kuntapoliitikkojen rooli kaivoshankkeen estämisessä on olennaisen tärkeä. Kaavoitus on merkittävässä roolissa.

– Arvokkaat alueet pitäisi ajoissa nähdä ja varata muuhun kuin kaivoskäyttöön, Leppänen sanoi.

Hän kehotti poliitikkoja ja yksittäisiä kuntalaisia erityisesti nopeuteen.

– Sen jälkeen kun kaivosyhtiö on saanut malminetsintäluvan, kunnan pelikortit ovat melko rajalliset. Kuntaa kuullaan, mutta sillä ei ole välttämättä mitään vaikutusta.

Siitä Leppänen ja Blomqvist olivat samaa mieltä, että Suomessa kallioperä on harvinaisen hyvin kartoitettu. Kartoituksia on tehty 1950-luvulta lähtien sekä maastotutkimuksin että lentokonekuvauksin. Geologian tutkimuskeskus GTK:lla on hallussaan ainutlaatuinen aineisto, joka on maksusta kaikkien kaivosyhtiöiden käytössä. Kaivosyhtiöt ovat myös velvollisia luovuttamaan omat tutkimustuloksensa GTK:lle, jonka jälkeen ne ovat kaikkien muiden yhtiöiden käytettävissä.

Kaivoslaki Nyt

Kansalaisaloite eteni eduskuntaan

Heinävedellä asuva teknisen työn opettaja Jukka Leppänen on toinen Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen vireillepanijoista.

Aloite vaatii kaivosmineraalien määräämistä valtion omistukseen. Aloitteen mukaan kaivosyhtiöiltä tulee periä louhintamaksua ja mineraaliveroa, joiden tuotto sijoitetaan rahastoon. Varoja käytetään konkurssitilanteiden ja ympäristöongelmien hoitoon.

Leppänen toimii myös Pro Heinävesi-liikkeen johtohahmona. Liike vastustaa Fennoscandian Resources -malminetsintäyhtiön aikeita perustaa kaivos Heinävedelle. Kaivos tulisi noin kolmen kilometrin päähän Lintulan luostarista.

Fennoscandian Resourcesilla on Suomessa kuusi varausaluetta. Niistä yksi sijaitsee Tammijärvellä ja Pappisissa.

Anna Onali-Ovaska
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme