Uutiset

Kalle Lappisen hopealöytö esillä Sysmässä

Arkeologiaa harrastava sysmäläissyntyinen Kalle Lappinen on vuosien ajan ollut tuttu näky sysmäläisessä maastossa metallinetsintävälineiden kanssa. Hän ei ole kiertänyt peltoja turhaan, sillä merkittäviä löytöjä on tarttunut matkaan.

Viimeisin löytö on kahden vuoden takaa: Sysmän keskiaikaisen kivikirkon lähettyviltä löytyi 31 rahaa, solki, kaksi riipusta, neljä sormusta ja kolme vaatteiden koristeluun käytettyä spiraalia. Ne ovat nyt esillä Sysmän kirjastossa.

Löydöstä tekee harvinaisen jo sen runsas lukumäärä. Rahat ovat arabialaisia ja bysanttilaisia sekä niiden jäljitelmiä. Arvioiden mukaan esineet ovat päätyneet maahan myöhäisrautakaudella, noin 1050-luvun tietämillä.

Museovirasto tutki löydöstä ja totesi sen ainutlaatuiseksi.

Ehkä naisen hauta

Suur-Sysmän historian tuotteistamishankkeen projektipäällikkö Sirpa Rautiainen kertoo, että näyttely on ollut aiemmin esillä muun muassa Kansallismuseossa.

– Näyttely on pysyvästi esillä Hämeen linnassa. On ilo saada se nyt lähelle löytöpaikkaansa, Sysmän Ihananiemeä, sanoo Rautiainen.

Näyttelyn yhtenä helmenä Rautiainen näkee kasvohahmoisen sormuksen, jossa on pyöreät ulospäin työntyvät silmät ja viikset. Kasvot esittävät todennäköisesti uskonnollista hahmoa, joka saattaa olla skandinaaviseen mytologiaan tai kristinuskoon liittyvä hahmo.

Samoin bysanttilaisen kultarahan hopeinen jäljitelmä, jonka esikuvan arvellaan olevan 1000-luvun alusta, kiehtoo Rautiaista. Kyseinen raha on tiettävästi ainoa kultarahasta tehty jäljitelmä. Vanhimmat näyttelyn hopearahat ovat jo 900-luvun alkupuolelta.

– On mahdollista, että löytö on naishenkilön ruumishauta. Tähän tulkintaan tutkijat ovat päätyneet. Kyseessä on ilmeisesti varakas henkilö, joka on halunnut erottautua rahvaasta. Olisi mielenkiintoista tietää, millaista elämää tämä henkilö on elänyt, Rautiainen pohtii.

Sysmästä paljon löytöjä

Rautiainen kertoo, että kyseessä on mittaamattoman arvokas näyttely, jota valvoo sysmäläinen Marko Kuitunen. Kuitunen on tutustunut löytöön, sen taustoihin ja esihistoriaan niin, että voi toimia sen esittelijänä ja valvojana. Hänen mukaansa kokoelman rahalöydöt kiehtovat.

– Esillä on useita ennestään tuntemattomia kotimaisia jäljitelmiä. Samoin osin vaurioituneet rahat ovat mielenkiintoisia, Kuitunen pohtii.

Rautiaisen mukaan Sysmästä on tehty runsaasti muinaislöytöjä, Suomessa Euran jälkeen toiseksi eniten. Uusia kuppikiviä ja -kallioitakin löytyy edelleen. Hän arvelee, että Päijänteen ja Tainionvirran äärellä Sysmä on ollut merkittävä maakunnallinen turkiskaupan keskus sekä itään että länteen päin.

Esillä helmikuun loppuun

Kirjastovirkailija Merja Kuoppamäki on ilahtunut siitä, että arvokas näyttely on tuotu löytökuntansa kirjastoon. Hän toivoo sen vahvistavan sysmäläisten identiteettiä.

– Tämä on vaikuttava asia meille sysmäläisille ja tämän pitäisi kohottaa meidän itsetuntoamme, Kuoppamäki toivoo.

Myös Sysmä Seuran aiheeseen liittyviä esineitä on esillä lehtilukusalissa. Näyttely avattiin perjantaina ja se on esillä helmikuun loppuun saakka.

Eija Virolainen-Nurminen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme