Uutiset

Suomen ortodoksinen kirkko haluaa luopua kymmenistä rakennuksista, Heinolan kirkko karsintalistalla

Juliana-yhteisöstä ei kommentoida karsintasuunnitelmia ennen kuin tietoa on enemmän.

Heinolan Kristuksen taivaaseen astumisen kirkossa on säännöllistä toimintaa, kuten esimerkiksi liturgia joka toinen sunnuntai. Kuva: Heini Kuusela

Suomen ortodoksinen kirkko haluaa luopua mahdollisimman nopeasti 46:sta kiinteistöstä, ja yksi näistä on Heinolassa Hämeenkadulla sijaitseva Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko.

Ortodoksisen kirkon Kirkollishallitus asetti vuonna 2018 kiinteistötyöryhmän arvioimaan kirkon rakennuskantaa ja tekemään esityksen rakennuksista, joita kirkko ylläpitää jatkossa ja joista se tulee luopumaan.

Kirkollishallitus pyysi myös Museovirastolta lausuntoa luovutettavaksi esitetyistä rakennuksista.

Museoviraston julkaisemassa lausunnossa todetaan, että Heinolan kirkolla on rakennushistoriallista, historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa.

Heinolan kirkolla on rakennushistoriallista, historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Museoviraston lausunto Suomen ortodoksisen kirkon Kirkollishallitu kselle

Sen merkitys ortodoksien paikallisyhteisön kannalta tulee ottaa huomioon ja mahdolliset säilyttämiskysymykset on luontevinta ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kuntakaavoituksessa.

Juliana-yhteisö ei kommentoi tilannetta

Heinolan kirkon yhteydessä sijaitsee myös ortodoksinen Juliana-yhteisö, jonka tilat on rakennettu vuonna 1997.

Yhteisö ei ole tarkoitettu vain ortodokseille, mutta yhteisön toimintamuotoihin kuuluvat muun muassa jumalanpalvelukset ortodoksisessa kirkossa muutaman kerran viikossa.

Juliana-yhteisön johtaja Merja Merras ei halua kommentoida asiaa julkisuudessa ennen kuin heille on seurakunnan sisällä kerrottu asiasta enemmän.

Rakennukset selvitettävä tarkemmin

Museovirasto on määritellyt jokaisen luovutettavaksi ehdotetun kohteen kulttuurihistoriallista arvoa.

Se on myös tarkastellut alustavasti mahdollisen purkamisen tai luovuttamisen edellytyksiä.

Museovirasto esittää, että omistaja selvittää nykyistä tarkemmin kunkin pyhäkön rakennus- ja korjaushistorian, kunnon, sisätilat ja niiden esineistön sekä niihin perustuvat arvot.

Ratkaisut tulisi viraston mukaan tehdä vasta tämän jälkeen.

Yhdeksän rakennusta on osoitettu maakunnallisesti merkittäviksi, yhdeksän sijaitsee valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä ja 11 on suojeltu kuntakaavoissa.

Yhdeksän kohteen osalta Museovirasto ei näe estettä luopumiselle, koska niillä ei ole erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja tai ne on menetetty.

Monia kohteita pidetään kunnossa talkoovoimin

Museovirasto toteaa lausunnossaan, että kohteiden myynti, purku tai käyttötarkoituksen muuttaminen merkitsisivät suurta menetystä ortodoksisen kirkon ja suomalaisen rakennusperinnön kannalta.

Kohteita, joista luovuttaisiin erityisesti käyttäjien puuttumisen vuoksi, on karsimislistalla vain muutamia.

Pääosaa rukoushuoneista käytetään, ja monia niistä pidetään kunnossa talkoovoimin.

Yhtenä karsimisperusteena käytettyä laskennallista korjausvelkaa Museovirasto pitää osin vääränä lähtökohtana.

Viraston mukaan laskelmien perusteella ei voida ratkaista suuren, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusryhmän myymistä, purkua tai käyttötarkoituksen muutoksia.

Heini Kuusela
heini.kuusela@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme