Uutiset

Lisää asukkaita rahapalkinnoilla ja velat pois rajulla kulukuurilla - kunnanjohtaja Merja Olenius tietää, miten Hartola nousee kurjuudesta kukoistukseen

Noin 2 800 asukkaan Hartola on väkimäärältään Päijät-Hämeen lilliputti, jossa ikäpyramidin huippu osuu 75–80-vuotiaiden kohdalle. Työttömyysaste on maakunnan synkimpiä. Silti kunta uskoo parempaan tulevaisuuteen, ja keinotkin ovat muutosta varten jo tiedossa. Niitä löytyy sekä menneisyydestä että nykyisyydestä.

Kunnanjohtaja Merja Olenius luonnehtii työtään "hirveän mielenkiintoiseksi". Suhteet poliittisiin päättäjiin ovat kunnossa. Kuva: Juha Peurala

Päijät-Hämeen pohjoiskolkassa sijaitseva Hartola on Suomen nopeimmin väestöään menettävä kunta. Väki vähenee noin sadalla asukkaalla vuodessa.

Hartolan väestö on maakunnan kolmanneksi ikääntynein. Yli kolmannes kunnan asukkaista on eläkeiässä. Syntyvyys on pientä, kuolleisuus suurta.

Hartolan talous voi painua tänä vuonna jopa miljoona euroa miinukselle. Verokertymä on nyt 700 000 euroa ennalta arvioitua pienempi.

Kuntaliiton elinvoimaindikaattorissa Hartolan tunnusluvut ovat pitkän matkaa pakkasen puolella. Elinvoimaa arvioidaan väestön, työpaikkojen ja koulutustason muutosten perusteella.

Miten selviydytään?

Voiko tällainen kunta pysyä itsenäisenä ja elinkelpoisena, kunnanjohtaja Merja Olenius?

– Olisi suuri vahinko, jos Hartola joutuisi kuntaliitoksen kokemaan, kuuluu vastaus.

Olenius oli aikanaan Leivonmäellä kunnanjohtajana ja joutui toteuttamaan kuntatyönantajansa liittämisen Joutsaan vuonna 2008. Hänen mukaansa Leivonmäen kohdalla liitos oli perusteltu, mutta Hartola pärjää itsenäisenä.

– Olen sanonut, että toista kuntaliitosta en haluaisi enää tehdä.

Hartolassa on seurattu muutamia vastaavan kokoisia kuntia. Ne ovat pysyneet hengissä järkevillä päätöksillä.

– Ne ovat pystyneet toimimaan pienemmillä henkilöstömäärillä, ja niin mekin aiomme tehdä, vakuuttaa Merja Olenius.

Yhteistyötä ja ulkoistamista

Hartola on tehnyt tilanteensa parantamiseksi mittavan tasapainotusohjelman, joka alkaa ensi vuonna.

Hartola pyrkii siihen, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tuottamat peruspalvelut järjestetään jatkossa pitkälti yhdessä Sysmän kanssa. Yhteistyö toisi Oleniuksen mukaan säästöä.

Olisi suuri vahinko, jos Hartola joutuisi kuntaliitoksen kokemaan. Kunnanjohtaja Merja Olenius

Kunta säästää peruspalvelukuluissa tekemällä yhteistyötä Sysmän kanssa. Tehostetun palveluasumisen yksikkö puolestaan siirtyy hoivapalveluyhtiö Attendolle. Palveluiden ostoa ja hankintoja leikataan ja siten tuo samainen 700 000 euron tappio on kuitattu pois.

Alkuvuodesta käytiin koko maassa tulikivenkatkuista keskustelua yksityisten hoivafirmojen palvelutasosta, josta oli löytynyt vakavia puutteita. Merja Olenius ei ole huolissaan, että samanlaisia laiminlyöntejä nähtäisiin Attendon tulon jälkeen myös Hartolassa.

– Olen luottavainen, että tilanne on korjattu ja yksityinen palvelu toimii yhtä hyvin kuin julkinen.

Lisäksi ensi vuoden alusta Hartolan saamat valtionosuudet kasvavat 300 000 euroa kuntalaisten sairastavuuden perusteella. Sairastavuuskertoimet perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmiin. Raha ei ole korvamerkittyä eli periaatteessa se voidaan käyttää mihin vain.

Ikäihmiset arvokas tuki

Julkisesti tai yksityisesti tuotettujen palveluiden rinnalla ikäihmiset ovat Hartolassa eräänlainen epävirallinen kolmas sektori. Oleniuksen mukaan seniorit osallistuvat aktiivisesti kuntalaisten yhteisiin asioihin, ovat mukana vapaaehtoistyössä ja järjestävät tapahtumia.

Nuorempaa väkeä houkutellaan kuntaan rahan voimalla. Ensiasunnon ostaja saa vuoden asumisen jälkeen Hartolan kunnalta 2000 euroa, ja perheenlisäyksestä palkitaan 1000 eurolla.

Suunnitteilla on vielä sellainenkin etu, että vapaa-ajan asuntojaan vakinaisiksi asunnoiksi muuttaneet henkilöt saavat hekin 2000 euroa kunnalta. Edellytyksenä rahan saannille on, että on asunut kunnassa kaksi vuodenvaihdetta.

Työpaikkoja Hartolassa on noin 1150. Julkisen puolen suurimpia työllistäjiä ovat Hartolan kunta sekä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Yksityisistä työnantajista suurimpia ovat Lehto Group oy:n talotehdas ja Versowood oy:n liimapuutehdas.

Olenius pitää poikkeuksellisena, että Hartolan kunta rakensi jo 2000-luvun alussa noin 50 hehtaaria toimitilaa yrityksiä varten. Tiloissa on 26 vuokralaista, mikä on paikalliselle elinkeinotoiminnalle merkittävä juttu.

– Se antaa mielenkiintoisen tehtäväkentän kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta.

Hartolan rikas historia on vielä osittain hyödyntämättä kunnan vetovoimatekijänä, sanoo kunnanjohtaja Merja Olenius. Kuva: Juha Peurala

Ei maakunta-Suomea

Sosiaali- ja terveyskulut vievät 2 780 asukkaan kunnan budjetista miltei kaksi kolmasosaa. Oleniuksella ei ole mitään sitä vastaan, että sote-kulut siirrettäisiin maakunnille. Sen sijaan maakunnan kokoiset kunnat eivät olisi hyvä idea.

Kunnanjohtaja muistuttaa, että maakuntien kokoisissa kuntayksiköissä reuna-alueet helposti jäisivät heikommalle huolenpidolle kuin kasvukeskukset. Palveluiden rapautuminen vähentäisi puolestaan alueiden vetovoimaa, mikä olisi kuntien elinkeinoelämälle tuhoisaa.

Esimerkiksi Hartolan, Joutsan, Sysmän ja Pertunmaan yhteiselle työssäkäyntialueelle kävisi maakuntien rajapinnassa ikävästi.

– Tämä on voimakasta puhetta, mutta se on pitkän kokemusten tulosta, painottaa Olenius.

Seitsemän vuotta Hartolan johdossa

Monessa kunnassa palvellut Merja Olenius on ollut Hartolan ykkösvirkamiehenä seitsemän vuotta. Hartola oli hänen pestinsä alkaessa vielä kriisikunta, jonka kunnanjohtajaksi ei ollut mainittavaa tungosta.

– Hakemuksia tuli kaksi, ja toinen oli minun.

Miten pärjäät esimiestesi eli kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kanssa?

– Hyvin.

Voiko siihen mitään muuta vastatakaan?

– En tiedä voiko, mutta meillä kunnanvaltuustoon on tullut paljon uusia kasvoja ja sitä kautta uutta verta ja uutta henkeä.

Tuliteriä ideoita onkin ehtinyt jo käyttöön asti. Hartolan valtuustoa esimerkiksi voi seurata Youtube-nettisivujen kautta. Lisäksi päätöksenteon ja valmistelun avoimuutta rummutetaan aina kuntastrategiasta lähtien.

– Me virkamiehet joudumme perustelemaan asioita aikaisempaa enemmän ja kyseenalaistamaan totuttuja tapoja, joiden mukaan on vuosia toimittu. Asioiden valmistelukulttuurissa on tapahtunut iso muutos, luonnehtii Merja Olenius.

Takana on usein yli 10-tuntinen työpäivä ennen kuin kunnan ykkösvirkamies pääsee kotimatkalle. Vaativat kokoukset pitävät veren adrenaliinitasoa koholla vielä illan tunteinakin. Kuva: Juha Peurala

Raskasta urakointia

Työn tulokset eivät kunnassa tule helpolla. Oleniuksen mielestä kunnanjohtajan arki yli 10-tuntisine työpäivineen on kaikesta mielenkiintoisuudestaan huolimatta myös rasittavaa.

– Työ on henkisesti raskasta ja vaatii äärimmäisen hyviä hermoja. Vaikeissa tilanteissa on hallittava itsensä eikä saa antaa ristiriitaisten tuntemusten vallata mieltä. Ihmiset ovat joskus kiihtyneessä mielentilassa, ja myös heidän kanssaan on kyettävä toimimaan.

Työ tuppaa tulemaan ajatuksissa vielä kotiinkin mukaan. Vaativien kokousten jälkeen veressä on adrenaliinia sellainen annos, että yöunta joutuu odottelemaan.

– Uskon, että kollegoilla on sama tunne, sanoo Merja Olenius.

Paras vastalääke henkiseen rasitukseen on liikunta, johon kunnanjohtaja irrottaa aikaa tavalla tai toisella. Olenius hiihtää, pyöräilee, pelaa golfia ja suunnittelee vaelluspatikointia. Työssä on hänen mukaansa mahdotonta jaksaa ilman hyvää kuntoa.

"Saumoja" tulee joskus

Merja Olenius on kunnianhimoinen kunnanjohtaja, jolle Hartola on tarjonnut kiinnostavan työmaan. Hän myös tuntee työmaansa. Numerotiedot tulevat täsmällisesti ilman "noin"- tai "suunnilleen"-pyöristelyjä, puhuttiinpa sitten historian vuosiluvuista tai kuntastrategiasta.

Olenius on kuitenkin valmis etsimään myös uusia haasteita, jos sellaisia ilmenee.

– Sopivia saumoja tulee, mutta ei jatkuvalla syötölllä. Jos tulisi, voisin innostuakin, mutta nyt ei ole näköpiirissä mitään sellaista.

Merja Olenius kuuluu Päijät-Hämeen kuntajohtajien naispuoliseen vähemmistöön yhdessä Sysmän Marketta Kitkiöjoen ja Hollolan Päivi Rahkosen kanssa. Joutuuko naispuolinen virkamiesjohtaja tekemään uskottavuutensa eteen enemmän töitä kuin mieskollega?

Aihe ei selvästikään kiinnosta Oleniusta. Hän vakuuttaa tulleensa työssään kohdelluksi nimenomaan tehtävänsä perusteella eikä sukupuolen mukaan.

Sinua ei siis ole tytötelty?

– Ei ole.

Kunnanjohtaja Merja Olenius ei ole joutunut kokemaan, että naissukupuolesta olisi viranhoidossa ollut haittaa. Kuva: Juha Peurala

Näyttävä historia

Hartolalla on kruununjalokivenään kunniakas menneisyytensä. Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1784. Vanhasta pitäjästä löytyy satoja vuosia vanhoja kartanoita, Itä-Hämeen museo, kirjailija Maila Talvion syntymäkoti ja niin edelleen.

Kuningaskunnaksi julistautuneen Hartolan arvokas kulttuuriperintö odottaa Oleniuksen mukaan vielä idearikasta ja rohkeaa persoonaa, joka jalostaisi paikallisista mahdollisuuksista vireän matkailuelinkeinon. Nuo mahdollisuudet täytyy kuitenkin löytää ja oivaltaa.

Merja Oleniuksen mielestä kunnat ovat turhan vaatimattomia houkuttelevuutensa kanssa.

– Hartolallakin on uinuvaa vetovoimapotentiaalia, joka ei vielä ole herännyt henkiin. Meillä vetovoima on matkailussa.

Kuka?

Merja Olenius

Syntynyt Värtsilässä.

Ylioppilas Tohmajärven lukiosta vuonna 1983.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Joensuusta 1990.

Keminmaan kunnallisharjoittelija 1987.

Tohmajärven vs. nuorisosihteeri 1989.

Kiihtelysvaaran vs. sosiaalijohtaja 1991.

Leivonmäen kunnanjohtaja 2001-2007.

Perusturvajohtaja Joutsassa ja Joutsan seudun terveyskuntayhtymän talouspäällikkö 2008-2009.

Hartolan hallintojohtaja 2010-2012.

Hartolan kunnanjohtaja vuodesta 2012.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme