Uutiset

Heinolan Järvipelastajille Vuoden yhteiskunnallinen teko -palkinto

Uudet vapaaehtoiset ovat aina tervetulleita mukaan toimintaan.

Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Heimo Riutan ja varapuheenjohtaja Kirsi Lehtimäen ojentaman palkinnon vastaanottivat Sami Salomaa ja Kristian Munne Heinolan Järvipelastajista. Kuva: Sari Asikainen

Heinolan Järvipelastajat palkittiin tiistaina Heinolan Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen Vuoden yhteiskunnallinen teko -tunnustuksella.

Työväenyhdistyksen puheenjohtajan Heimo Riutan mukaan yhdistys muistaa vuosittain järjestöjä ja yksityisiä henkilöitä, jotka ovat toimineet oman alueensa hyväksi. Viime vuonna tunnustuksen sai Jyrängön koulu.

Riutan ja työväenyhdistyksen varapuheenjohtajan Kirsi Lehtimäen luovuttaman 200 euron palkinnon vastaanottivat Järvipelastajien puheenjohtaja Sami Salomaa ja toiminnassa mukana oleva Kristian Munne.

Jokainen avustus on täysin vapaaehtoiselle järjestölle tärkeä.

– Päijät-Hämeen pelastuslaitos maksaa päivystyskorvauksen kiireettömistä tehtävistä. Se kattaa polttoainekulut, Salomaa kertoo.

Muina tulonlähteinä toimivat jäsenten tekemät talkootyöt ja maksut, joita kerätään kiireettömästi avustettavilta. Osa rahoituksesta tulee emojärjestöltä eli Suomen Meripelastusseuralta.

Päivystystä ilman korvauksia

Heinolan Järvipelastajissa on mukana aktiivisesti noin 15–20 henkilöä – kaikki ilman korvauksia. Junioritoiminnasta on nousemassa joukkoon uusia tekijöitä, mutta mukaan mahtuu aina.

– Jossain vaiheessa tämä näytti jo kuolevalta hommalta, mutta niin ei onneksi käynyt, Salomaa hymyilee.

Heinolan Järvipelastajien alus Pv Kuusakoski on sulan veden aikana lähtövalmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa, ja vesillä tuhansia tunteja vuodessa. Päivystysalueeseen kuuluvat pääasiassa Ruotsalainen ja Konnivesi.

Yhteistyö Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa on tiivistä, ja pelastuslaitos tarjoaa järvipelastajille muun muassa koulutusta. Lisäksi järvipelastajat harjoittelevat itsenäisesti, niin tyynellä säällä kuin myrskyissäkin.

– Esimerkiksi pimeässä on pystyttävä ohjaamaan alusta vain tutkan avulla, Munne kertoo.

Kaikki järvipelastajien tehtävät eivät kuitenkaan tapahdu vesillä.

– Käymme esimerkiksi sammuttamassa metsäpaloja. Veneellä pääsee joihinkin paikkoihin paloautoja nopeammin, Munne kertoo.

Järvipelastajat suoriutuvat tarvittaessa myös hoitotehtävistä, sillä aluksen ensiapukalusto vastaa käytännössä ensivasteyksikön varusteita.

Heinolan Järvipelastajille tarkoitetut kiireettömät avunpyynnöt sulan veden aikaan numeroon 0400 123 034. Hätätilanteissa yhteys 112:een.

Sari Asikainen
sari.asikainen@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat