Ajan tasalla

Sata vuotta sitten Joutsasta pääsi laivalla Pappisiin

Ennen sotia Suomessa oli sellaista julkista liikennettä, jota on nykyään vaikea kuvitella.

Vanha mies seisoo veneessä pipo silmillään. Vanha puvuntakki on kiinni yhdellä napilla. Kala-Kallehan se siinä kokee katiskoita Kurjärvellä Joutsan Pappisissa. Kalle eli Leo K. Nieminen (s. 1918) oli eläessään yksi Pappisten tunnetuista sekatyömiehistä. Hän kiersi talosta taloon. Myi kaloja ja teki kaikenlaisia töitä aina puusavotasta heinänseivästykseen.

– Kala-Kalle vei Vaihelan maatilamatkailutilan kesävieraita kalastamaan, ravustamaan ja marjametsään. Hän ei osannut muuta kuin suomea, mutta tuli mainiosti toimeen ulkomaalaisten kanssa, kertoo Leena Riitaoja.

Riitaoja on Pappisissa sijaitsevan Vaihelan tilan tyttäriä. Hänen lähes 90-vuotiaat vanhempansa Rauni ja Tapio Ruohtula toivoivat, että vanhan sukutilan historia saataisiin kirjoihin ja kansiin. Riitaoja tarttui haasteeseen yhdessä Putkijärvellä asuvan Esko Mannisen kanssa.

Puolentoista vuoden mittaisen aherruksen jälkeen valmistui kirja Vaihelan vaiheita sukupolvien ketjussa. Kirja julkistettiin Ruohtuloiden sukukokouksessa 16. kesäkuuta.

Tollinmäen maita

Vaikka kirjan keskiössä on Vaihelan tilan historia, on syytä huomauttaa että kirja käsittelee menneiden vuosikymmenten tapahtumia paljon yhtä tilaa laajemmassa kehyksessä. Tarina lähtee liikkeelle hartolalaisen Tollinmäen kartanon konkurssihuutokaupasta. Huutokaupassa myytiin mittavia maa-alueita, niiden joukossa ”Pappisten eli Vaihemaan takamaa Joutsan pitäjästä”.

Vaihemaan eli myöhemmin Vaihelan osti Tapio Ruohtulan isoisä Jonas Ruohtula. Kauppakirja allekirjoitettiin Tollinmäellä marraskuussa 1888.

Kaupan mukana Ruohtuloiden omistukseen siirtyivät Vaihemaan alueella sijainneet torpat ja lampuotitilat. Kirjassa kerrotaan torppien veronmaksusta ja siitä, kuinka ne lopulta itsenäistyivät vuosina 1919-1922.

Tähti liiikennöi Pappisiin

Kirjaa lukiessa käy ilmi, että muutamien vuosikymmenten takaa löytyy paljon seikkoja, joista nykyihmiset eivät tiedä enää mitään. Yksi kiehtovista tarinoista kertoo Joutsan kirkonkylän ja Pappisten välisestä laivaliikenteestä. 1900-luvun alussa Joutsassa liikennöi ensin Tähti-laiva, myöhemmin Sisko-laiva aina vuoteen 1922 asti. Laivaliikenteelle oli tarvetta, koska Joutsaan oli perustettu meijeri vuonna 1904.

Laivalla haettiin säännöllisesti maitotonkkia Pappisista. 12 kilometrin matkan varrella oli useita laitureita, joilla poikettiin. Kyydissä oli myös kauppiaiden rahtia sekä ihmisiä. Sisko-laiva oli rekisteröity 45 matkustajalle, mutta juhlapäivinä ja markkinoiden aikaan se kuljetti usein ylikuormaa. Poliisien kerrotaan katsoneen tätä läpi sormien.

Iso urakka

Kirjan kirjoittaminen on vaatinut lukemattomia tunteja tietokoneen äärellä arkistoja tutkien ja Rauni ja Tapio Ruohtulan muistelmia puhtaaksikirjoittaen. Oma lukunsa oli ihmisten tunnistaminen vanhoista valokuvista.

Tämä kirjaprojekti oli Leena Riitaojalle toinen ja Esko Manniselle viides. Manninen tunnetaan perehtyneisyydestään historiaan, mutta silti hänkin koki yllätyksiä materiaalia etsiessään.

– Löysin täysin uusia tietoja esimerkiksi Joonas Joonaanpoikan Ruohtulasta vanhasta lehtikirjoituksesta. Artikkelissa kerrotaan hänen pääsystään tsaarinaikaiseen varusmestari-koulutukseen. Hakusana Ruohtula ei tuottanut tulosta, mutta Ruotsula-haulla tiedot löytyivät, kertoo Manninen.

Vaihelan vaiheita sukupolvien ketjussa on myynnissä Joutsan kirjakaupassa. Lisäksi teosta ostaa tekijöiltä.

Anna Onali-Ovaska

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat