Ajan tasalla

Täysosumia oikealla hetkellä

Tuomo Seppäsen lintuvalokuvia Heinolan lintutalolla

– Pitäisi tietää paljon luonnosta, jotta kehittyisi hyväksi luontokuvaajaksi.

Heinolan lintutalolla toisen luontokuvanäyttelynsä avannut Tuomo Seppänen on vaatimaton siihen nähden, että on tarkkaillut ja kuvannut luontoa 1960-luvulta lähtien.

– Kun isäni antoi minulle ensimmäisen kameran kipinä syttyi, eikä ole koskaan sammunut.

Luontokuvaaminen kyti hiilloksella kiireisimpinä vuosina kun Seppänen ahersi moottoriurheilun kuvaajana ja kirjoittajana, mutta on syttynyt jälleen täyteen roihuun eläköitymisen seurauksena.

Vaikka luonnon ja moottoriurheilun dokumenttikohteet voivat kuulostaa täysin erilaisilta, pätevät niihin samat säännöt.

– Pitää tuntea laji perin pohjin, ennen kuin hyödyttää lähteä kuvaamaan.

Yhdessä asiassa luonto on moottoritapahtumaa vaativampi kohde.

– Crossikisassa kuvauskohde kulkee passipaikan ohi joka kierroksella. Eläinten j a luonnonilmiöiden kanssa tulee vain yksi hetken kestävä tilanne, jolloin voi onnistua. Kokeiluihin ja korjauksiin ei kenties tule mahdollisuutta.

Tässä näyttelyssä esillä olevat lintukuvat ovat Seppäsen iso kiinnostuksen kohde.

– Lintujen kuvaaminen vaatii kärsivällisyyttä. Kuvauskoppi on kotini tuntien, joskus päivien ajan. Hyvän kuvan metsästämiseen voi kulua viikkoja ja kuukausia.

Huippuotoksissa on eniten vesilintuja.

– Se johtunee siitä, että niitä on helpompi kuvata, kuin metsälintuja.

Suurta tyydytystä ja onnistumisen tunnetta on tuonut myös maakotkien kuvaaminen.

– Tulen aina muistamaan sen hetken, kun sain monen tunnin kuvauskopissa makaamisen jälkeen kameran etsimeen ensimmäisen maakotkani.

Kuhmon Viiksimo on tullut tutuksi. Mieleenpainuvimpia kuvausreissuja oli matka Karigasniemen Ailikastunturille.

– Sain sieltä etsimäni, eli kiirunan kuvan.

Kaukaisin luontokuvausretki vei Seppäsen aina Etelä-Afrikkaan saakka.

– Kuvasin luonnontilaisia eläimiä Krugerin luonnonpuistossa.

Seppänen on kuvannut myös karhuja ja ahmoja ja aikoo pitää myöhemmin syksyllä niihin liittyvän valokuvanäyttelyn.

– Karhujen ja ahmojen perässä olen matkustanut Suomussalmelle ja Lieksaan. Ne ovat eläimiä, joita on melko mahdotonta seurailla luonnossa. Käytännössä kuvaaminen onnistuu vain kuvauskopista kun eläimet käyvät haaskalla.

Haaveena on saada myös susikuvia.

– Se on luonteeltaan samanlaista kuin karhujen kuvaaminen. Sudet ovat arkoja luonnossa, joten on valmistauduttava melko pitkiin koppisulkeisiin, jos meinaa saada kunnon lähikuvia.

Luontokuvaus ei onnistu ilman järeää kalustoa.

– Järeää se oli aiemmin ihan kirjaimellisesti, sillä vanha järjestelmäkamerani putkineen painoi 25 kiloa. Se vei yhden matkalaukullisen lentokoneessa. Nykyinen uusi kamerasysteemi painaa vain 12 kiloa, joten liikkuminen on helpottunut.

Vuosikymmenet ovat kartuttaneet Seppäselle valtaisan kuva-arkiston.

– Suurin osa moottoriurheilu- ja luontokuva-aineistosta odottaa digitoimista negatiiveina, dioina ja paperikuvina. CD-levyilläkin kuvia on hyllymetreittäin.

Kun Seppänen kiersi moottoritapahtumissa, valokuvasi ja teki lehtityötä oli luontokuvaus kiireen vastapaino.

– Niin se on nytkin eläkkeellä, mutta aivan erityisellä tavalla. Voin lähteä milloin vain retkille ja nautin siitä täysin siemauksin.

Luonto ei lakkaa ihmetyttämästä katselijaa ja kuuntelijaa.

– Outoina tai harmillisina pidetyille ilmiöillekin löytyy järki, kun perehtyy niihin. Herääminen sen edessä, ettei tiedä tarpeeksi, tuo nöyryyttä laittaa oman elämän asiat oikeisiin mittoihin, hän miettii.

Tuomo Seppänen; Lintuvalokuvia Heinolan lintutalolla 1.–30.8.2018.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa IH Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 12,50 €) ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Suosittelemme

Luetuimmat