Ajan tasalla

Partiohistoria kansien väliin

Heinolalaiset Kymen Vartiot ja Kuikkavuoren Pojat juhlistavat ensi keväänä 90-vuotista toimintaansa julkaisemalla yhteisen historiikin.

Heinolan partiotoiminnan historiikin toimittaja Marko Taavila, partionjohtaja Merja Uurainen ja lippukunnanjohtaja Niina Palmunen toivovat kaupunkilaisten ja yritysten tukevan kirjahanketta. Kuva: Ari Viuhko

Heinolan partiotoiminta täyttää ensi talvena tuplasti 90 vuotta, Kuikkavuoren Pojat marraskuussa ja Kymen Vartiot helmikuussa.

Lippukunnat juhlivat yhdessä valtakunnallisella Partioviikolla 28. huhtikuuta 2019. Silloin julkaistaan myös niiden yhteishistoriikki, jonka toimittaa Kuikkavuoren Pojissa oman partiokokemuksensa kerännyt freelance-toimittaja Marko Taavila.

Lippukunnat ovat Suomen mitassa iäkkäitä, ja kirjaan on tarjolla valtavasti materiaalia leiripäiväkirjoista tuhansiin valokuviin. Taavilan mukaan tärkein lähde ovat kuitenkin partiolaisten henkilöhaastattelut, joista avautuu ihmisten kokema mikrohistoria.

– Me haluamme, että se on tarinoiden kirja, jota on kiva lukea, paljon kuvia ja vähän luetteloita, tiivistää Kymen Vartioiden lippukunnanjohtaja Niina Palmunen kirjahankkeen hengen.

Me haluamme, että se on tarinoiden kirja, jota on kiva lukea. Lippukunnanjohtaja Niina Palmunen

Partiotoiminta alkoi Heinolassa jo 1910-luvulla, mutta katkesi vuoden 1918 sisällissotaan. Parin turhan elvytysyrityksen jälkeen se virisi uudelleen vuonna 1928, vetäjinään Kuikkavuoren Poikien kirkkoherra Gustaf Harvio ja Kymen Vartioiden liikunnanopettaja Meri Lackström.

Pojat ja tytöt toimivat siihen aikaan eri lippukunnissa, mutta Heinola oli sukupuolirajojen ylittäjänä edelläkävijä jo ennen vuotta 1972, jolloin yhteistoiminta hyväksyttiin valtakunnallisesti.

Lopullisesti raja-aidat kaatuivat, kun Kuikkavuoren Poikien viikkotoiminta päättyi vuonna 2016, ja pojat tulivat joukolla mukaan Kymen Vartioihin.

Vilkkaimmillaan Heinolan partiotoiminta oli Taavilan mukaan viime sotien jälkeen, kun evakkoperheiden lapset löysivät tiensä partioon. Silloin kummassakin lippukunnassa oli jäseniä noin 170, nykyään yhteensä noin 110.

Heinolan partiolaiset ovat alusta asti toimineet seurakunnan siipien suojassa, Kymen Vartiot tosin virallisesti vasta vuodesta 1980. Lippukunnan kokoustila, Pesä, sijaitsee seurakuntatalon pihapiirissä, retkeilykämppä Pikijärvellä.

Lapset ja nuoret ovat Heinolassa harvassa, mutta partio on pitänyt pintansa harrastusten joukossa. Kymen Vartiot on Heinolan suurin varhaisnuorisojärjestö.

– Partio on hyvä harrastus, monipuolinen eikä hirveän kallis, toteaa Kymen Vartioiden partionjohtaja Merja Uurainen.

Partiossa oppii monenlaista luonnosta, yhteiskunnasta ja ihmisten kanssa toimimisesta. Samalla syntyy ystävyyssuhteita, jotka monilla vanhoilla partiolaisilla ovat kestäneet läpi elämän.

Historiikin teko on hyvässä vauhdissa. Taavilalla on jo noin puolet tekstistä valmiina, mutta valokuvien valinnassa riittää vielä urakkaa.

Kirjasta tulee noin 200-sivuinen, ja siitä on tarkoitus ottaa – ennakkomyynnistä riippuen – 200–300 kappaleen painos.

Kirjahanke on lippukunnille taloudellinen haaste, josta ne eivät selviä ilman tukea. Yksityiset tukijat saavat nimensä kirjaan, yrityksille on myynnissä mainostilaa.

Ari Viuhko
ari.viuhko@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat