Ajan tasalla

Entisajan omavaraisuus yllätti nuoret - koululaiset pääsivät leipomaan ruisleipää

Sysmän Yhtenäiskoulun seitsemäsluokkalaiset pääsivät leipomaan reikäleipiä Päivi Linnan ruisleipäkoulussa.

Ruisleipä kuuluu suomalaisten kotitalouksien arkeen, mutta valmistusprosessi ei ole yhtä tuttu.

Sysmän Yhtenäiskoulun seitsemännen luokan oppilaat tutustuivat sysmäläisen Päivi Linnan ruisleipäkouluun ja pääsivät tekemään itselleen kotiin viemisiksi omat ruisleivät. Emäntä itse oli tehnyt alkuvalmistelut.

Osa oppimiskokonaisuutta

Vierailu ruisleipäkouluun kuuluu uuteen opetussuunnitelmaan ja toteuttaa monialaista oppimiskokonaisuutta, jonka puitteissa tutustutaan kotitalouksien omavaraisuuteen vuosikymmeniä sitten.

On tämä ihan mukava ja erilainen koulupäivä. Leivästäkin tuli hyviä. Hannes Hovio ja Topias Tarvaala

Tätä tarkoitusta varten oppilaat haastattelivat vanhempia ihmisiä, joista jotkut ovat kokeneet jopa sota-ajan.

Hannes Hovio jutteli kaverinsa mummon kanssa, ja Topias Tarvaala sai kuulla äitinsä sedän puolison muisteluja. Molemmissa keskusteluissa nousi esille omavaraisuus, ja se, että kotikeittiöissä valmistettiin ruokaa omista raaka-aineista.

Varsinkin maaseudulla kasvatettiin kotipuutarhassa muun muassa juureksia, joita säilöttiin talven varalle. Samoin järvikala ja omaan käyttöön kasvatetut teuraseläimet sekä riista olivat erittäin merkityksellisiä.

– Sain kuulla, että kaupasta ei juurikaan ruokaa ostettu, eikä sitä aina ollut saatavillakaan. Yllätyin, että kotona tehtiin niin paljon ruokaa alusta saakka, pohti Tarvaala.

Hovio oli myös pohtinut asiaahaastateltavansa kanssa ja tullut siihen tulokseen, että maatilalla omavaraisuus oli helpompi toteuttaa. Kaupasta ostettiin kahvia, sokeria ja suolaa.

– Joillain rikkaammilla saattoi olla sukulaisia ulkomailla, jotka lähettivät joskus herkkuja. Joskus oli ruokapulakin, jolloin kaupasta ei edes saanut kaikkea, kertoi Hovio.

Ruisleipää pojat eivät olleet aiemmin tehneet, ja sen vaatima suuri työ yllätti. He eivät pidä itseään keittiöaskareiden sankareina, mutta aivan vierasta leipominen ei heille ole.

Nälkä ei pääse poikia yllättämään, vaan esimerkiksi jauhelihasta saa tehtyä maukkaan tortilla-aterian. Sämpylöiden pyörittelykin on tuttua.

– On tämä ihan mukava ja erilainen koulupäivä. Leivästäkin tuli hyviä, naurahtivat pojat.

Perinneruokia kotitaloustunnilla

Olga Peltola ja Amanda Luts käyttävät kotikeittiössä luovia otteita ja kokeilevat uusien reseptien lisäksi omiakin versioita. Ruisleipää ei kumpikaan ollut aiemmin tehnyt. Molemmat yllättyivät siitä, kuinka paljon aikaa perheen päivittäisten aterioiden valmistaminen vei vuosikymmeniä sitten.

– Lapsia perheissä saattoi olla paljon, eikä kaikkea ollut kaupoista saatavilla. Kyllä nykyään siltä osin pääsee helpommalla, pohtii kaksikko.

Koulun kotitaloudessa on tutustuttu myös sysmäläisiin perinneruokiin ja tehty niitä tunneilla. Lähes kaikille oppilaille tirripaisti, isoäidin salaatti ja mustikkapöperö olivat vieraita, mutta mustikkapöperön talkkunajauho sitä vastoin oli joillekin hyvinkin tuttua.

Kotitalousopettaja Pirjo Varis kertoi, että kotitalouden lisäksi opetuskokonaisuuteen kuuluvat äidinkieli ja kuvataide. Oppilaat ovat päässeet haastattelujen lisäksi valokuvaamaan ja tekemään sarjakuvia.

– Näistä töistä on tarkoitus tehdä näyttely vielä kevään aikana, kertoi Varis.

Päivi Linna ruisleipäkoulusta kehui oppilaiden innokkuutta ja kiinnostusta leivän tekemiseen.

– Oli oikein mukava päivä. Koululaisryhmiä ruisleipäkouluun osallistuu harvemmin, totesi Linna.

Eija Virolainen-Nurminen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat