Ajan tasalla

Taidekeskuksen juhlavuonna valokeilaan pääsee luonto

Taidekeskus Salmelan 30. kesänäyttelyssä on esillä teoksia sekä suomalaisen taiteen isoilta nimiltä että uusilta lupauksilta.

Taidekeskus Salmelan 30. vuosi on sekä suomalaisen taiteen konkareiden että nuorten tekijöiden juhlaa. Lauantaina avautuvassa näyttelyssä muistellaan myös jo edesmenneiden taiteilijoiden elämäntyötä.

– Minusta on hienoa, että nuoret ja vanhat taiteilijat voivat ja haluavat esiintyä rinnakkain, toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala sanoo.

Juhlavuonna puistonäyttämön taakse on kohonnut Juhani Pallasmaan suunnittelema ympäristötaideteos, johon on painettu suomalaisia kalliomaalauksia ja -piirustuksia.

Graafisesta betonista valmistettuun teokseen on taltioitu esimerkiksi Kirkkonummelta, Mikkelistä ja Kouvolasta löytyneitä hirvieläimiä, ihmishahmoja ja veneitä.

Teoksessa on jäljennös myös ensimmäisestä Suomessa löydetystä kalliomaalauksesta. Säveltäjä Jean Sibelius löysi ryijyä muistuttavan kuvion Kirkkonummelta Vitträsk-järveltä vuonna 1911.

– Teoksen myötä vanha taide tulee osaksi Salmelaa, mikä on hyvä vastapaino moderneille teoksille, Hoikkala esittelee.

Luonto on pääroolissa

Luonto ja ihmisen luontosuhde ovat monen näyttelyssä esillä olevan taiteilijan inspiraatio ja lähtökohta. Aiheet vaihtelevat metsämaisemista suurkaupunkien vilinään ja ilmastonmuutokseen.

Kesän nuoreksi taiteilijaksi valitun Jasmina Ijäksen teoksissa ympäristöä tarkastellaan eläinten silmin. Geometrisissä muodoissa seikkailee kettuja, kurkia ja karhuja.

– Toisessa teossarjassani kuvaan eläimiä niiden luonnollisessa elinympäristössä ja toisessa sitä, miten eläimet näkevät muuttuvan ympäristön ja kaupungistumisen, tamperelaistaiteilija kertoo.

Luonto on pääosassa myös Erkki Saaraisen veistoksissa. Saaraisen mukaan hänen Kylä muuttaa -teossarjansa kertoo tarinan ihmisen ja luonnon suhteesta esihistoriasta tulevaisuuteen.

Kylä muuttaa -teossarjan kuudes osa sijoittuu tulevaisuuteen. Erkki Saarainen kuvaa pieniä planeettoja, joilla ihmiset ehkä joskus vielä asuvat. Kuva: Roosa Pöyhtäri

Teoksissa liikutaan esihistoriallisista kyläyhteisöistä aikaan, jolloin yhteisöt ovat muuttaneet muille planeetoille.

– Ensin luonto hallitsi ihmistä, sitten ihminen luontoa ja nyt tilanne on taas toisinpäin, Saarainen kuvailee teostensa teemaa.

Materiaali täytyy tuntea

Yksi kokeneen taiteilijakaartin edustajista on yli 50 vuotta taidetta tehnyt Juhani Saksa. Hänen kiviveistoksissaan näkyy arvostus materiaalia kohtaan. Salmelassa on esillä Saksan kivilintuja, joista taiteilijan silmäterä on Etelä-Savon maakuntakivestä muotoutunut Tiedustelija-lintu.

Juhani Saksa on hakenut oppinsa kivenveistoon Italiasta. Kivillä on hänen mielestään paljon kerrottavaa. Kuva: Roosa Pöyhtäri

– Voisin puhua kivistä kolme päivää syömättä. 40 vuotta sitten Italiassa opin, että kädet pitää olla työskennellessä paljaana, että kosketus materiaaliin säilyy. Ei tätä rukkaset kädessä tehdä, hän kuvailee.

Saksan mukaan taide on sukuvika jo neljännessä polvessa. Poika Perttu Saksa työskentelee kuvataiteilijana ja valokuvaajana ja on tullut tunnetuksi esimerkiksi Mauno Koiviston hautamuistomerkin suunnittelijana.

Pitkän uran tehneen Rafael Wardin teokset ovat Salmelan kesän vetonauloja. Kuva: Roosa Pöyhtäri

Päänäyttelyn katseevangitsijoita ovat pitkän linjan taiteilijan Rafael Wardin uudet värikylläiset teokset.

Lisäksi päärakennuksessa on esillä teoskokonaisuuksia taitelijoilta, jotka tukivat unelmaa Salmelasta jo 30 vuotta sitten: Laila Pulliselta, Esko Tirroselta, Ulla Rantaselta ja Kimmo Kaivannolta.

Taidekeskus Salmelan näyttely on avoinna 8.6.–11.8. Kesän avajaisjuhlaa vietetään 8.6. kello 13.30-14.15 puistonäyttämöllä.

Roosa Pöyhtäri
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat