Ajan tasalla

Hortoilu voi olla elämäntapa – villiyrteistä voi myös tuotteistaa myyviä elintarvikkeita

Tuire Parkkinen Mikkelistä, Stina Ikonen Sysmästä, Leila Mikkola Espoosta ja Pauliina Silva Sysmästä kehittivät ryhmätyönä Samettisen Sileä -tuotesarjan jalkahoitoloihin. Jouko Kivimetsän opastuksella kurssilaiset saivat uutta tietoa villiyrteistä. Kuva: Eija Virolainen-Nurminen

Hartolassa Itä-Hämeen opistolla oli viime keskiviikkona innokkaita hortoilijoita, jotka tutustuivat alan yrittäjä Jouko Kivimetsän opastuksella lähimaastoon.

Horta on kreikkaa ja tarkoittaa kaikkea villiä, kasviperäistä syötävää.

Maastosta löytyi runsaasti raaka-aineita, joita voidaan käyttää elintarvikkeina jatkojalostaen tai käsittelemättöminä myyntiin.

Maku tärkeämpi kuin terveellisyys

Maistiaisena kurssilaiset saivat vuohenputkesta, vuohenjuustosta ja kreikkalaisesta oliiviöljystä tehdyn tahnan siemennäkkileivän päällä tarjoiltuna.

Tuotteistamisesta Kivimetsä muistuttaa, että sokkotestit ovat hyviä paikkoja näyttää, että luonnosta saa paljon hyviä raaka-aineita.

– Ei terveysvaikutus myy niin hyvin kuin maku. Terveysvaikutus, joka on kuitenkin tärkeä, tulee siinä sivussa. Nykyään tarjottavan täytyy näyttää hyvältä ja maistua hyvältä. Se ei haittaa, jos se on terveellistä, naurahtaa Kivimetsä.

Kivimetsä tuo esille metsän kokonaisvaltaisen vaikutuksen siellä liikkuvalle. Esimerkkinä hän mainitsee, että jo kaksi tuntia luonnossa liikkumista viikossa riittää alentamaan stressiä.

Horta yhdistettynä vaikkapa sieniin ja marjoihin antaa puhtia arkeen. Poimulehti, maitohorsma tai vaikkapa nokkonen ovat hyviä vihanneksia kokeiluun.

– Herkkukapriksia voi tehdä voikukannupuista. Hortan käytössä mielikuvitus on rajana, on mahdollista tehdä vaikka hortasushia, tarkentaa Kivimetsä.

Kurssila paljon kiinnostuneita

Kurssilla oli 25 osallistujaa, jotka olivat kaikki eri tavalla kiinnostuneita aiheesta. Sysmäläinen kesäasukas Leif Buss osallistui Vantaalla kurssille, jonka teemana oli Rikkaruohot ruokaan.

– Vauhtia harrastukseen tuli. En ole intohimoinen hortoilija, mutta ei nokkonenkaan vieras raaka-aine ole, naurahtaa mielellään ruokaa laittava Buss.

Jämsäläinen kesäasukas Kyösti Ryynänen on hämmästellyt sitä, miten paljon kesäpaikan pihapiiristä löytyy syötäväksi kelpaavaa maitohorsmasta ja vuohenputkesta lähtien.

– Nyt tarkkailen pihapiiriä aivan erilaisella otteella. Liikun myös metsässä mielelläni, pohtii Ryynänen.

Sysmäläinen Stina Ikonen on jo konkari alalla, sillä hän on mukana Lumous-hankkeessa, jonka tarkoitus on kerätä luonnosta raaka-aineita jalostettavaksi. Nyt hankkeella on koekeittiö Sysmän keskustassa Pauliina Silvan Luontoemon vieressä.

– Meillä on tuotekehittelyä meneillään ja tarkoitus on saada kymmenen valmista tuotetta markkinoille villiyrteistä; tuoreryhminä ovat kosmetiikka ja elintarvikkeet. Elintarvikkeiksi käytämme sallittuja villiyrttejä, maistattelu on nyt meneillään, tarkentaa Ikonen.

Raaka-aineina ovat muun muassa maitohorsma, kuusenkerkkä ja nokkonen. Ikosen mukaan ideoita riittää kyllä, ja hän näkeekin suuria mahdollisuuksia luonnon antimien kehittämisessä.

Huipputuotteisiin syntyi ideoita

Päivän päätteeksi kurssilaiset saivat ryhmätyöksi tehtävän, jossa 15 minuutin aikana piti kehittää huippusupertuote, jolla on hyvä markkinointinimi.

– Työryhmistä syntyi hienoja tuotekonsepteja lennokkaine nimineen. Esimerkkeinä Villieväs, verensokereita tasaisena pitävä ja kauraa sisältävä villiyrttipesto junamatkoille, siankärsämötuotesarja Samettisen sileä jalkahoitoloihin sekä Poltetta päivään nokkosjauhe lisättäväksi aamiaisella smoothieen, puuroon tai viiliin.

Lisätuloja metsän villiyrteistä tuotteistamalla kurssin järjesti Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme.

Eija Virolainen-Nurminen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Suosittelemme

Luetuimmat