Ajan tasalla

Kulttuurikerroksia keskiajalta saakka – Sysmän hautausmaa paljasti suuria ja pieniä julkkiksia

Sysmän kaksi ensimmäistä opastettua hautausmaakierrosta ovat vetäneet kumpikin noin parikymmentä osallistujaa.

Mäntsäläläisen Sinikka Ekosen syy kierrokselle lähtöön liittyy omiin sukujuuriin.

– Olen kesäsysmäläinen ja äitini on Sysmästä lähtöisin. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän huomaan kiinnostuvani sukujuurista.

Ekonen kuunteli mielenkiinnolla tarinaa Sysmän hautausmaasta ja siellä lepäävien vaiheista.

– Samalla sain tilaisuuden käydä sukuhaudalla sekä sodassa kaatuneen isoisäni sankarihaudalla.

Uusi opas innostui

Säännölliset hautausmaaopastukset käynnistyivät Sysmän saatua uuden asiaan vihkiytyneen matkailuoppaan, Heini Katajiston.

– Tämä on ensimmäinen kesäni hautausmaaoppaana. Ainakin alkajaisiksi kierrosten suosio näyttää olevan hyvä.

Katajisto on viihtynyt opastehtävissä mainiosti.

– Jos mahdollista, haluaisin jatkaa samoissa puitteissa myös ensi kesänä.

Haastava kohde

Kohteena Sysmän keskiaikaisen kirkon hautausmaa on haastava, mutta kiinnostava.

– Kulttuurikerroksia tuntuu olevan loputtomasti. Kun huomaa löytäneensä vastauksia, löytyy aina vain enemmän kysymyksiä, hän naurahtaa.

Miksi hautausmaalla tarvitaan opasta?

– Hautausmaa on kuin kotiseutumuseo, paitsi että se on aina auki.

Ero museoon on siinä, että hautakivet tarjoavat varsin niukasti informaatiota henkilöiden taustoista.

– Värikkäät suvut, ihmiset ja heidän taustansa kiinnostavat yleishistorian ohella eniten opaskierrosten kävijöitä.

Julkkisten leposija

Tällä kierroksella kuultiin tarinaa muun muassa muistomerkeistä, sankarihaudoista sekä yksittäisistä sukuhaudoista.

Sysmän hautausmaalla lepää myös pieniä ja suuria julkkiksia.

Ryhmälle näytettiin muun muassa toimittaja, kirjailija, pakinoitsija Piin, eli Pirkko Kolben sekä television lastenohjelman nukkehahmo Ransun "äidin" Eevaliisa Kinnusen haudat.

Hautausmaan erikoisin kohde on tapulin vieressä sijaitseva kookas, oveton ja ikkunaton "mausoleumi".

– En ollut sitä aiemmin huomannut, tuskin moni muukaan sysmäläinen. Vasta asioita tutkiessani valkeni, ettei se ole varasto vaan Bökman-sotilassuvun umpeen muurattu hautakappeli vuodelta 1845, Katajisto sanoo.

Vanha hautapaikka

Hautausmaan pääkohde, keskiaikainen kivikirkko on rakennettu 1500-luvun alkupuolella, kellotapuli vuonna 1845.

Hautapaikkana alue on hyvin vanha.

– Tiettävästi tänne on haudattu vainajia jo tuhansia vuosia.

Aika on kuitenkin syönyt kaikki vanhimmat hautamuistomerkit, eikä hautoja ole mahdollista paikallistaa muutoin kuin kaivausten avulla.

– Vanhimmat säilyneet hautamuistomerkit ovat 1800-luvulta.

Hautausmaata hallitsee Viktor Janssonin valkoisten vainajien sankarimuistomerkki vuodelta 1920 sekä sankarihauta-alue vuosilta 1941-44.

Kirkon kupeessa on kuvanveistäjä Anja Juurikkalan tekemä patsas.

Muitakin kohteita olisi

Katajiston mukaan Sysmässä voisi harkita muitakin opastuskohteita.

– Nähtävää olisi, mutta opastuksen markkinointi on oma haasteensa. Ehkä opastettavia löytyisi helpoiten, jos markkinointia olisi esimerkiksi Kuurina-kesäteatterin kävijöiden oheispalveluna, hän miettii.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista Heinolan Citymarketin tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa IH VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sekä ESS.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat