Ajan tasalla

Paritteleva sääksipari löytyi kainuulaiselta suolta

Sääksi eli kalasääski on yksi laajimmalle levinnyt petolintu maailmassa. Suomessakin näitä isokokoisia petolintuja pesii arviolta 1 300 paria. Päijät-Hämeessä sääksiä pesii Päijänteellä ja ainakin Hartolan Jääsjärvellä.

Minun kamerani kennolle sääksi tallentui ensimmäistä kertaa elokuussa 2017. Vietin tuolloin jokusen kuvauspäivän ystäväni Roberton kanssa Kangasalan Pohtiolammella Sääksikeskuksen kuvauskojuissa.

Sääksikuvia Kangasalta

Pohtiolammen Sääksikeskus on sijainniltaan otollisessa paikassa Längelmäveden ja Roineen välisellä kannaksella. Seudulla on monta Kanta-Hämeen maakuntalinnuksi valitun sääksen reviiriä.

Pohtiolammella sijaitseva kosteikko on muutenkin valjastettu lintujen tarkkailua varten- Paikkaa pyörittävä, kurkikuiskaajaksikin tituleerattu Jouko Ahlainen voi luetella ison joukon alueella tavattavia lintulajeja.

Sääksi on kuitenkin alueen vetonaula, ja kuvauskojujen varauskirja on varsinkin elokuisin tupaten täysi.

Olen saanut Pohtiolammen kuvauskojulta saaliiksi jokusen ihan kunnollisen saalistuskuvan, mutta kuvat saalistussyöksyn alkuvaiheista ennen veteen osumista ovat vielä haaveen asteella. Sääksikään ei kerro etukäteen aikeistaan, joten kuvaaja ei tiedä mistä ja mihin lintu iskee.

Joka tapauksessa arkistostani löytyy aika monta kuvaa, joissa vesi lentää ja sääksi ui. Myös saaliskalan kanssa pois lentäviä sääksiä löytyy edestä ja takaa kuvattuna.

Suolle ja kojuun

Parhaat hetket tuo maamme suurimpiin petolintuihin lukeutuva saalistaja soi kuitenkin tänä keväänä. Puhuimme Roberton kanssa vaalalaisen lintukuvaajakonkarin Eero Kemilän ympäri sallimaan meille päivän kuvaussession sääksen pesän läheisyyteen rakentamassaan kuvauskojussa.

Taiteilijaeläkettä nauttiva Kemilä pystytti kyseisen kojun jo vuosia sitten ja on tarkkaillut sääksiparin pesintää siitä lähtien. Kyseinen, aavalla suolla sijaitseva pesä oli muutaman vuoden käyttämätön, mutta tänä keväänä pesää hallinnoiva koiras löysi uuden puolison ja pesä muuttui asutuksi.

Tukevien tolppien varaan, reilun viiden metrin korkeuteen ja noin 20 metrin etäisyydelle sääksen pesästä pystytetty kuvauskoju tarjoaa hyvät tilat kahdelle kuvaajalle, mutta sinne meno on 20-kiloista kuvauskalustoa repussaan raahaaville rankka.

Muutama kilometri polutonta kainuulaisaapaa nilkkoihin asti upottavassa suossa mättäältä toiselle hyppien antaa kojusta otetuille kuville roimasti lisäarvoa.

Parittelevat sääkset

Keväinen vierailumme osui siihen ajankohtaan, että sääksien muninta olisi, jos ei alkanut niin alkamaisillaan, joten kojuun meno hoidettiin mahdollisimman vähällä häiriöllä. Isäntä itse kiipesi kanssamme kojuun kääntymään antaen linnuille vaikutelman, että vaara tuli ja meni. Hämäys toimi, sillä Eeron hävittyä horisonttiin sääkset palasivat pesälle.

Kuvauspäivä kului lintuja kuvatessa vaihtelevassa säässä erilaisia valoja hyödyntäen. Jo heti aamusta havaittiin, että vain koiras lenteli pesän ympäristössä naaraan jäädessä pesään. Tämä kertoi pesästä löytyvän ainakin yhden munan.

Koiras kiikutti puolisolleen läheisestä järvestä saalistamaansa lahnaa useampaan kertaan, joten kuvauspäivän saaliina oli liuta hyviä lentokuvia. Parhaat otokset pariskunta kuitenkin soi päivän jo kääntyessä iltaan. Suomalais-italialainen kuvauskaksikko kruunasi hyvän kuvauspäivänsä sääksiparin parittelukuvilla.

Pesintä rauhoitettu

Kemilän kuvauskoju sulki lähdettyämme ovensa kahdeksi kuukaudeksi, sillä sääksipariskunnalle annetaan rauha pesimisajaksi. Roberto vieraili kojussa uudelleen heinäkuun lopulla ja sai kuvata kolmen sääksenpoikasen lentoharjoituksia.

Tuomo Seppänen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme