EU-johtajat passittivat euroryhmän kehittämään ehdotuksia yhteisistä taloustoimista koronakriisin ratkaisemiseksi

Torstainen EU-johtajien videokokous venyi noin kuuden tunnin mittaiseksi. AFP / LEHTIKUVA
STT

STT

EU-johtajat päätyivät torstain videokokouksessaan pyytämään euroryhmää kehittämään seuraavien kahden viikon aikana ehdotuksia yhteisistä keinoista koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin ratkaisemiseksi.

EU-maat eivät ole vielä löytäneet yhteisymmärrystä siitä, mitä talouskriisin taltuttamiseksi tulisi seuraavaksi tehdä.

Johtajien yhteisessä lausunnossa todetaan, että ehdotusten pitäisi tehostaa entisestään EU:n vastausta kriisiin ja ottaa huomioon tilanteen ennennäkemätön luonne.

Kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vakuutti, että EU on edelleen valmis tekemään kaikkensa kriisin selvittämiseksi.

Osa jäsenmaista haluaisi kaivaa entistä järeämpiä aseita käyttöön EU:n keinovalikoimasta, kun taas osa on halunnut katsoa ensin, mihin kansalliset toimet ja Euroopan keskuspankin (EKP) 750 miljardin euron hätärahoitusohjelma riittävät.

Torstainen videokokous venyi noin kuuden tunnin mittaiseksi. Uutistoimisto AFP:n mukaan Italia ja Espanja puskivat kokouksessa pohjoisia jäsenmaita, jotta nämä taipuisivat lisätoimien kannalle.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ehtinyt vastata suomalaismedian kysymyksiin kokouksen päättymisen jälkeen.

Yhdeksän maata vaatii yhteistä velkaa

Yksi polttavista kysymyksistä koskee ajatusta yhteisestä velasta. Keskiviikkona yhdeksän EU-maata vaati kirjeessään euroalueelle niin sanottuja koronabondeja eli yhteisiä velkakirjoja.

Raskaasti velkaantuneet EU-maat ovat aiemminkin nostaneet esiin vastaavia ajatuksia. Myös EKP on kannattanut asiaa, mutta pohjoiset jäsenmaat Saksa etunenässä vastustavat ajatusta.

AFP:n mukaan liittokansleri Angela Merkel sanoi torstaisen kokouksen jälkeen, että Saksa on edelleen vastustavalla kannalla.

Suomikaan ei ole innostunut ajatuksesta: valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) torjui Ylen haastattelussa ajatuksen kriisin varjolla otettavasta yhteisestä velasta.

Esillä on ollut myös Euroopan kriisirahaston (EVM) valjastaminen koronakriisin ratkomiseen. Asiasta keskusteltiin aiemmin tällä viikolla euroryhmän videokokouksessa. Euroryhmän puheenjohtajan Mario Centenon mukaan suunnitelma EVM:n käytöstä sai silloin laajaa tukea, mutta jäi auki, koska yksityiskohdat vaativat työtä.

EU on tehnyt jo monenlaisia toimia talousvaikutusten tasaamiseksi. Esimerkiksi budjettikuria ollaan höllentämässä, jotta jäsenmailla olisi joustonvaraa kriisin taltuttamiseksi. Euroopan komissio on ehdottanut vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimista, ja valtiovarainministerit asettuivat tukemaan ehdotusta maanantaisessa kokouksessaan.

Lisäksi EU-maat ovat laittamassa liikkeelle 37 miljardin euron investoinnit.

Suunnitelma tulevaan

Johtajat keskustelivat myös muista koronaviruskriisiin liittyvistä aiheista kuten tilanteesta EU:n sisä- ja ulkorajoilla, lääkkeiden ja suojavarusteiden riittävyydestä sekä rokotetutkimuksesta.

Valtioneuvoston kanslian lähettämässä tiedotteessa pääministeri Marin korostaa sisämarkkinoiden merkitystä.

– Kansalaistemme terveys ja hyvinvointi on riippuvainen EU:n yhteismarkkinan toimivuudesta. Meidän on varmistettava etenkin ruuan, lääkkeiden ja muiden välttämättömien tuotteiden madollisimman nopea kulku päämääräänsä kaikkialla Euroopassa, Marin sanoi.

Johtajien kokouksessa sovittiin myös, että Eurooppa-neuvoston Michel ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen alkavat luomaan suunnitelmaa siitä, miten paluu normaaliin onnistuu kriisin jälkeen.

Keskustelu