Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten talousosaaminen on vahvaa – Suomen edelle kiilasi ainoastaan Viro

Suomi sijoittui opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan toiseksi yhdessä Kanadan kanssa. SEPPO SAMULI / LEHTIKUVA

STT

Suomalaisnuoret sijoittuivat toiseksi Pisa 2018 -tutkimuksen talousosaamista sisältäneessä osiossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan Suomi jakoi kakkossijan yhdessä Kanadan kanssa.

Suomen keskiarvopistemäärä oli 537 ja Kanadan 532. Tutkimuksen parhaimmat nuoret talousosaajat olivat virolaisia, joiden pistemäärä oli 547.

Suomi osallistui tämän osion arviointiin ensimmäisen kerran.

Suomessa ei havaittu alueellisia eroja

Talousosaaminen jakaantuu Suomessa koulujen välillä hyvin tasaisesti. Koulujen väliset erot olivatkin Suomessa koko tutkimuksen pienimpiä.

Suomessa koulujen sisäinen vaihtelu talousosaamisessa oli kuitenkin suurinta koko tutkimuksessa. Vaihtelu oli selvästi voimakkaampaa kuin esimerkiksi lukutaidossa. Samasta koulusta löytyi siis niin talousosaamisen huippuja kuin kaikkein heikoimmin osaavia.

Sen sijaan alueellisia tai koulun sijaintiin liittyviä eroja ei havaittu. Suomenkielisten koulujen oppilaiden keskiarvo oli 538 pistettä ja ruotsinkielisten 522 pistettä.

Suomalaispojista huipputasolle sijoittui 21 prosenttia, kun tytöillä vastaava osuus oli 19 prosenttia. Välttävän tason alle pojista jäi 12 prosenttia ja tytöistä kahdeksan prosenttia.

Suomalaiset hallitsivat tutkimuksen mukaan talousasioita paremmin kuin matematiikan ja lukutaidon perusteella olisi voitu ennustaa. Talousosaamisella on vahva yhteys lukutaitoon ja matematiikkaan, mutta sillä on myös muista osa-alueista riippumaton osuutensa.

Kauppakamari kaipaa nuorten talousosaamisen kehittämistä

Kauppakamarin mielestä nuorten talousosaamisessa riittää yhä kehittämistä, vaikka sen osaamisasiantuntija Mikko Valtonen luonnehtiikin Suomen menestystä loistavaksi.

– Nuorten talousosaamisen kehittämiselle on edelleen kova tarve. Suomalaiset ylivelkaantuvat ja kansalaisten oman talouden hallinnassa on isoja puutteita. Jos mitään ei tehdä, jakautuu kansa vähitellen kahteen kastiin sosioekonomisen aseman mukaan, Valtonen sanoo tiedotteessa.

Keskustelu