Tutkija: Yhdysvaltojen vetäytyminen Avoin taivas -valvontalentosopimuksesta ei mullista maailmaa, mutta on yksi askel siinä, miten maa rapauttaa kansainvälistä asevalvontaa

Osaltaan sopimuksesta lähtemisessä kyse on tutkijan mukaan siitä, miten presidentti Donald Trumpin johtama Yhdysvaltojen nykyhallinto muutenkin arvioi maata koskevia kansainvälisiä sopimuksia. AFP / LEHTIKUVA

STT

Yhdysvaltojen vetäytyminen Avoin taivas -valvontalentosopimuksesta ei muuta Euroopan asioita dramaattisesti ainakaan vielä, arvioi vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

– Se tarkoittaa vain sitä, että Yhdysvallat ei enää lentele Venäjällä eikä toisin päin. Eurooppa ja muut Nato-liittolaiset voivat vielä jatkaa lentoja Venäjällä ja venäläiset Euroopassa. Siinä mielessä se ei ole mikään käänteentekevä juttu tällä hetkellä, Pesu sanoo.

Avoin taivas -sopimus on mahdollistanut sen allekirjoittaneiden valtioiden tarkkailulennot toistensa ilmatilassa eli käytännössä toistensa sotilaallisen toiminnan tarkkailemisen. Sopimus allekirjoitettiin kylmän sodan jälkimainingeissa vuonna 1992, ja se astui voimaan kymmenen vuotta myöhemmin. Sopimukseen kuuluu Venäjän ja Yhdysvaltojen lisäksi 32 maata, myös Suomi ja valtaosa Naton jäsenistä.

Pesun mukaan Yhdysvaltojen vetäytyminen sopimuksesta vapauttaa sinne suunnattujen lentojen tekemiseen varattuja kiintiöitä muuhun käyttöön. Esimerkiksi Venäjä voi siis käyttää aiempaa suuremman osan lentokiintiöistään vaikkapa Euroopassa.

Va lvontalentojen merkitys on kasvanut

Osastopäällikkö Mikko Kinnunen ulkoministeriön poliittiselta osastolta kertoo, että Avoimen taivaan yksi olennainen merkitys on se, että se on yksi käytännössä toimivimmista asevalvontasopimuksista.

– Se ei ole maailman suurin eikä näkyvin järjestely, mutta pääosin se toimii ja on hyödyllinen ja konkreettinen asia. Se on aika paljon, hän sanoo.

– Sen alla pannaan toimeen sotilaiden välistä yhteistyötä. Nämä valvonta- ja kuvauslennot lisäävät luottamusta ja vähentävät turvallisuushuolia.

Kinnusen mukaan nämä asiat ovat olleet entistä tärkeämpiä sen jälkeen, kun Euroopan turvallisuusympäristö muuttui vuonna 2014 Venäjän liittäessä laittomasti itseensä Krimin niemimaan ja konfliktin alkaessa Itä-Ukrainassa.

– Tämä huononsi turvallisuutta Euroopassa ja lisäsi epäluuloja. Ja tällaisessa tilanteessa toki on hyödyllistä, että meillä on asevalvontamekanismeja, joilla voimme tarkkailla toistemme sotilaallisia liikkeitä, Kinnunen sanoo.

Tavanomaisen sotilaallisen toiminnan lisäksi lennoilla tarkkaillaan Kinnusen mukaan merkkejä sellaisesta toiminnasta, joka ylittäisi sovittuja kiintiöitä tai olisi muuten yllätyksellistä.

– Meistä Avoin taivas on hyödyllinen instrumentti ja sopimus ja toivomme toki, että Yhdysvallat voisi uudelleen harkita tätä päätöstä vetäytyä. Heillä on tähän mahdollisuus ja aikaa.

Monista sopimuksista irti

Pesu näkee vetäytymisilmoituksen merkityksen etenkin siinä, miten vetäytyminen asettuu osaksi Venäjän ja Yhdysvaltojen välisen asevalvonnan purkautumista.

– Kun INF-ohjussopimus on kuollut ja kuopattu, Yhdysvallat on eroamassa tästä Avoin taivas -sopimuksesta ja (ydinaseita säätelevän) uuden START-sopimuksen jatko näyttää huonolta, siinä katoaa paljon rajoittavia ja läpinäkyvyyttä luovia tekijöitä Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteessa, jonka vakaus on globaalistikin äärimmäisen tärkeää.

Vaikka Avoin taivas ei ole yksittäisenä sopimuksena valtavan merkittävä, sen heikkenemisellä voi olla pitkällä aikavälillä näkyviä seurauksia.

– Kasautuuko ennen pitkää lisää epäluottamusta, joka vaikuttaa Euroopan ja maailman turvallisuuteen? Todelliset vaikutukset nähdään sitten vuosien päästä, ellei sitä ennen tule jotain käänteistä dynamiikkaa, Pesu sanoo.

Yhdysvalloilla kapea katse

Osaltaan sopimuksesta lähtemisessä kyse on siitä, miten presidentti Donald Trumpin johtama Yhdysvaltojen nykyhallinto muutenkin arvioi maata koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

– Yhdysvallat katsoo, että näistä ei ole meille hyötyä vaan haittaa, joten moi moi. Siellä ei kauheasti mietitä, miltä se näyttää ja mitkä ne vaikutukset laajemmin ovat. Hallinto on katsonut näitä aika kapeasti.

Yhdysvallat on perustellut sopimuksesta vetäytymistään muun muassa sillä, että se katsoo Venäjän rikkovan sopimusta estäessään valvontalennot esimerkiksi Kaliningradin alueelle. Pesun mukaan kritiikille on aihetta.

– Ei se Venäjäkään näissä ihan pulmunen ole. Kuitenkin joku muu hallinto olisi voinut hoitaa näitä pikemminkin jonkinlaisen diplomaattisen paineen antamisen kautta, mutta tämä hallinto ei ole sellaiseen lähtenyt. Tästä mahdollisesti tuleville kansainvälisille mainehaitoille ja Venäjän mahdollisille mainevoitoille ei kauheasti anneta painoarvoa, hän sanoo.

Suomi suosii pelisääntöjä

Suomen kannalta Avoin taivas -sopimus on merkittävä kahdella tavalla, Pesu kertoo. Ensinnäkin sopimus on osa eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria, joka on tuonut Eurooppaan läpinäkyvyyttä, vakautta ja luottamusta.

– Suomi arvostaa asevalvontasopimuksia ja sitä, että asioita hoidetaan sopimusperäisesti ja että on jotkin pelisäännöt, joiden puitteissa toimitaan, hän kertoo.

Toiseksi sopimuksen mahdollistamat valvontalennot ovat tuoneet Suomelle konkreettisia hyötyjä muun muassa tiedustelun kannalta.

– Mutta kuinka suuri merkitys niillä on esimerkiksi sotilaalliselle tiedustelulle, sitä minä en tietenkään osaa sanoa.

Myös ulkoministeriön Kinnunen näkee Yhdysvaltojen vetäytymisilmoituksen hankaluutena nimenomaan kansainväliselle sääntöperustaiselle järjestelmälle.

– Meillä on tällainen laajempi järjestelmä, joka koostuu osista, joista yksi on Avoin taivas. Tässä mielessä sopimuksesta vetäytyminen on ikävää ja heikentää meidän yhteistä laajempaa turvallisuuttamme, Kinnunen sanoo.

Keskustelu