Maakunnat kirivät Uuttamaata henkilöverojen tuotossa – etenkin maakuntien nuorten keskuudessa kehitys ripeää

Keskimääräinen henkilöverotuotto on kasvanut maakunnissa erityisesti 20–39-vuotiaiden parissa. Ritva Siltalahti / LEHTIKUVA

STT

Uudenmaan ja muiden maakuntien ero henkilöverokertymissä on kaventunut viime vuosina, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta yli 15-vuotiaiden verokertymiä 2000-luvulla.

Keskimääräiset maksetut henkilöverot kertovat alueen tiettyyn ikäryhmään kuuluvien ihmisten maksamien verojen tyypillisistä muutoksista. Nämä puolestaan kertovat ihmisten keskimääräisten tulojen muutoksesta.

Uudenmaan merkitys henkilöverojen tuottajana pienentyi erityisesti 20–39-vuotiaiden parissa. Maakunnissa saman ikäluokan keskimääräinen henkilöverotuotto on sen sijaan kasvanut. Positiivisinta kehitys oli Lapissa ja Kainuussa, mutta myös muun muassa Keski-Pohjanmaalla, Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä muutos oli myönteinen.

Tutkimuksen vetäjä, tietotekniikan professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta sanoo STT:lle, että tutkimustuloksissa näkyy Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kasvupolitiikka, joka on tuottanut tulosta viiveellä. Toimeliaisuus heräsi, ja yritykset ryhtyivät rohkeasti investoimaan.

Valtiolla on aktiivinen rooli investointien avustajana.

– Kyllä valtion rooli on ollut hyvin keskeinen. On panostettu koulutus- ja tutkimustoimintaan ja tehty investointiavustusta.

Neittaanmäki kehuu erityisesti Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kehityskulkuja.

– Näillä alueilla ollaan toimeliaita ja yritteliäitä, ja keksitään asioita uudelleen itse eikä narista. Se on huikeaa kehitystä.

Mainituissa maakunnissa on erityisesti vientiteollisuutta puutavarasta metallituotteisiin ja uusiutuvaan energiaan.

Tuotannollinen toiminta ylipäätään on pitkälti Uudenmaan ulkopuolella.

Professori: Maakuntien monialaisuus auttaa niitä selviämään koronakriisistä

Tutkimuksen mukaan Suomen taloudessa tapahtui vuoden 2016 jälkeen positiivinen käänne lähes kaikissa maakunnissa. Ennakkotietojen mukaan kokonaisverokertymät lisääntyivät yhä edelleen vuonna 2019, joten positiivinen kehitys on jatkunut.

Neittaanmäki arvelee, että maakunnat tulevat selviytymään myös koronakriisistä paremmin kuin taloustieteilijöiden pessimistiset arviot antavat olettaa. Tutkimus osoittaa, että maakunnat ovat niin sanottuja hybridimaakuntia, joissa on monialaista tuotantoa teollisuudesta maa- ja metsätalouteen ja muihin aloihin. Monialaisuuden takia maakuntien sietokyky koronavirustilanteessa on hyvä.

– Jos maakunnalla on kymmenen toimialaa ja yksi vähän notkahtaa, se ei pahasti näy.

Neittaanmäki peräänkuuluttaa työllisyysasteen nostamiseksi erityistoimia etenkin alle 30-vuotiaiden osalle.

– Elvytysmalli pitäisi kohdentaa sinne, missä ovat vielä 40 vuoden työurat edessä.

Keskiviikkoaamuna julkaistusta tutkimuksesta uutisoi aiemmin Uutissuomalainen .

---

Täsmennetty ennen väliotsikkoa, klo 20.01: Haastateltava tarkoitti kehua Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kehityskulkuja. Muokattu sanamuotoja sopimaan tähän. Jutussa puhuttiin aiemmin "Pohjanmaasta".

Keskustelu