Sinkkuasuminen, etävanhemmuus ja nuorten aikaisempi itsenäistyminen kasvattaa uusien asuntojen tarvetta, vaikka väkiluku ei kasva

Seuraavien 20 vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin tutkimuksen mukaan 600 000–700 000. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

STT

Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan seuraavien 20 vuoden aikana enemmän uusia asuntoja kuin vuosina 2000–2020 on rakennettu, ilmenee Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimuksesta.

VTT:n mukaan asumisen suuri rakennemuutos on viime vuosikymmeninä ollut sinkkuasumisen, etävanhemmuuden ja yksinhuoltajaperheiden määrän kasvu. Suuntaus johtuu avioerojen lisäksi muun muassa kaupunkien kasvusta, maahanmuutosta ja nuorten aikaisemmasta itsenäistymisestä

– Tämä trendi todennäköisesti vahvistuu entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Tutkimuksen mukaan perhekoon kutistumisella on ollut 20 viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä.

Seuraavien 20 vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin 600 000–700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu 14 suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin Helsingin seutukunnan osuus on melkein puolet.

Tämä tarkoittaa keskimäärin 30 000–35 000 asunnon rakentamista vuosittain. Ylimmälle, 35 000 uuden asunnon tasolle rakentamistarve nousee, jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan.

VTT päivitti asuntotuotantotarvelaskelmat Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, SAK:n, Kuntarahoituksen ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimeksiannosta. Suurimmat seutukunnat ovat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Lappeenranta, Kouvola, Vaasa, Seinäjoki, Joensuu ja Hämeenlinna.

Asuntoja tarvitaan lisää, vaikka väkiluku ei kasva

Asuntoja tarvitaan lisää, vaikka Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva. Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa väkiluvun arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa.

Vuonna 2016 tehtiin edellinen vastaava ennuste, joka jäi alakanttiin toteutuneeseen tarpeeseen nähden. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti arvioita vilkkaampaa. Enimmillään toissa vuonna aloitettiin 46 000 asunnon rakentaminen.

– Kaupungistumiskehitys on ollut nopeampaa kuin aikaisemmin ennakoitiin, selittää Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo.

Asuntotuotannolle on tyypillistä voimakas heittely vuodesta toiseen. Viime vuosikymmenen lopun huippusuhdanteen vastapainoksi asuntorakentaminen pysähtyi lähes tyystin finanssikriisin seurauksena ja pysyi vaisuna pitkään.

Koronakriisi aiheuttaa kuopan asuntotuotantoon

Koronakriisi on iskenyt voimalla rakentamiseen. Vihmon mukaan korkeasuhdanne oli jo hiljenemässä ennen kriisin puhkeamista. Ennuste ensi vuodelle on vain 26 500 asuntoa.

– Nyt näyttää siltä, että asuntotuotanto hidastuu voimakkaasti. Lähivuosina mennään asuntotarpeen alapuolelle, Vihmo arvioi.

Hänen mukaansa asuntojen kysyntä pysyy kuitenkin vilkkaana, sillä kaupungistumisen voi olettaa jatkuvan.

– Jos tuotanto putoaa tarpeeksi kauas kysynnästä, hinnat nousevat, Vihmo sanoo.

Asuntoja myös poistuu rakennuskannasta

Samaan aikaan kun asuntoja rakennetaan lisää, niitä myös poistuu rakennuskannasta. VTT:n Vainion mukaan rakennuksia poistuu alueilla, joilla aikuisväestö supistuu.

Asiaan vaikuttaa myös rakennusten ikä. Yli 60 vuotta vanhoja asuinrakennuksia poistuu asuntokannasta teknisen vanhenemisen tai esimerkiksi sisäilmaongelmien vuoksi.

– Ennustejaksolle sattuu rakentamisen hullut vuodet, Vainio kertoo.

Lisäksi suuret raideliikennehankkeet johtavat siihen, että omakoti- ja pienkerrostaloalueet joutuvat väistymään tehokkaamman rakentamisen tieltä.

Kerrostaloasuntojen osuus kaikista asunnoista on puolet. Loput jakautuvat omakoti- ja rivitaloasuntoihin.

Keskustelu