Uutissuomalaisen debatti: Hannele Pokan mukaan ötökällä pitää olla enemmän merkitystä investointeja tehtäessä – "Luonnon köyhtyminen on jatkunut Suomessa"

Hannele Pokka sanoo, että Suomen täytyy tehdä enemmän luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kai Sinervo

Suomen toimet luontokadon pysäyttämiseksi ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä, kirjoittaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö.

Hannele Pokka

Kirjoittaja on kansliapäällikkö.

Ilmastomuutos on herättänyt meidät suomalaiset miettimään omaa kulutustamme, hiilidioksidipäästöjä, autolla ajamista, lihan syöntiä. Muun muassa.

Suomen hallituksella on maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite ohjelmassaan: Suomi hiilineutraaliksi 2035. Kun koronapandemian jälkeen maailmassa taas suunnitellaan, miten talouden pyörät saadaan pyörimään, vihreää elvytystä kannattavat kaikki tahot Maailmanpankista, OECD:stä, EU:n komissioon ja Martti Hetemäen työryhmään.

Paljon vähemmälle huomiolle maailmanlaajuisessa ja suomalaisessa keskustelussa on jäänyt luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Kimalaisten katoamisesta on toki viime aikoina puhuttu, sillä maailman ruuantuotannosta valtaosa on riippuvainen pölyttäjistä, joita luonto on tuottanut ilmaiseksi.

Uutissuomalaisen debatti Hannele Pokka haluaa sitovat ympäristötavoitteet luonnonvaroja hyödyntäville investoinneille – Suomen toimet eivät nyt riitä lajikadon estämiseen

YK sai aikaan ensimmäisen maailmanlaajuisen biodiversiteettisopimuksen Rio de Janeirossa jo 1992. Senkin jälkeen on kokoonnuttu. Käytännön toimet ovat jääneet vähäisiksi.

Yli puolet maailman liiketoiminnasta, noin 40 biljoonaa euroa liittyy vahvasti luontoon.

Miksi ötököistä pitää olla huolissaan? Koska luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden häviäminen on nopeampaa kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Jo yli miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa hävitä. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on tehdyistä toimista huolimatta edelleen jatkunut myös Suomessa.

Luonto antaa meille monia palveluita ilmaiseksi. Se antaa ruokaa ja terveyttä. Pölyttäjät varmistavat ruuan tuotannon. Luonto tasapainottaa tulvia ja ilmastomuutosta.

Luonnonvaroja käytetään nyt kiihtyvällä vauhdilla. Yli puolet maailman liiketoiminnasta, noin 40 biljoonaa euroa liittyy vahvasti luontoon. Esimerkiksi maailmanpankki on arvioinut, että energiamurroksen vuoksi, kun fossiilitaloudesta siirrytään käyttämään uusiutuvaa energiaa, maailman mineraalien ja metallien tarve tulee kasvamaan 2050 nykyisestä kymmenenkertaiseksi.

Sanna Marinin (sd.) hallitus on tehnyt suuren satsauksen luontotyyppien ennallistamiseen, kosteikkojen rakentamiseen ja metsien suojeluun. Tänä vuonna valtion budjetissa on osoitettu 100 miljoonan euron määräraha näihin tarkoituksiin. Se on paljon rahaa, mutta tuskin pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä.

Toimet ovat vapaaehtoisia. Toimista merkittävin on Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman, Metson, jatkaminen.

Tänä vuonna valtion budjetissa on osoitettu 100 miljoonan euron määräraha näihin tarkoituksiin. Se on paljon rahaa, mutta tuskin pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä.

Myös EU:n komissio julkaisi äskettäin ehdotuksensa EU:n biodiversiteettistrategiaksi. Ohjelmassa halutaan lisää maa- ja vesialueiden suojelua, palauttaa jokia virtaamaan vapaasti sekä istuttaa kolme biljoonaa puuta. Komissio toteaa, että toimimattomuus vie Euroopan BKT:stä kaksi prosenttia haitallisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien muodossa.

Ilmastopolitiikassa on nähty, miten suuri vaikutus on ollut yritysten toimilla siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Myös Suomessa yritykset näkevät, että vihreän talouden innovaatiot tuovat maalle ja suomalaisille yrityksille kilpailuetua.

Yksittäiset suomalaiset yritykset, joiden toiminnassa hyödynnetään luontoa, ovat jo vuosia vapaaehtoisesti hyvittäneet luonnolle aiheutuvia menetyksiä. Vapaaehtoisilla toimilla on siten pitkä historia. Suomen ympäristökeskus arvioi äskettäin Suomessa tehdyt toimet luontokadon pysäyttämiseksi oikeansuuntaisiksi mutta riittämättömiksi.

Ekologinen kompensaatio, luonnolle aiheutuvan vahingon korvaaminen on jo monin paikoin käytössä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Meilläkin ekologisen kompensaation käyttöönottoa on ryhdytty valmistelemaan parhaillaan vireillä olevan luonnonsuojelulain uudistamisen yhteydessä. Ekologisesta kompensaatiosta tulisi siten jatkossa velvoite.

Lainsäädännöllä ja lupajärjestelmillä on keskeinen rooli myös, kun päätetään uusista, uusiutuvien tai uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtäävistä investoinneista. Vesien laatutavoitteet tulivat Suomeen EU:sta. Ne sitovat lupaviranomaisia, joilta edellytetään kokonaistarkastelua, miten vesien laatu voidaan säilyttää hyvänä.

Tuore esimerkki vesien laatutavoitteiden soveltamisesta on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Finnpulp-biotuotetehtaan ympäristöluvasta. Lupaa ei myönnetty.

Sen sijaan ympäristönsuojelulaissa toiminnanharjoittajan lupahakemus ratkaistaan tapauskohtaisesti. Lupahakemusta käsiteltäessä ratkaisevat päästöt, eivät toiminnan aiheuttamat vaikutukset ilmastoon tai luonnon monimuotoisuuteen.

Oikeudellisesti velvoittavat ympäristötavoitteet vesien laatutavoitteiden tapaan toisivat kokonaistarkastelun luontoa hyödyntävien lupahakemusten käsittelyyn. Ympäristötavoitteiden laatiminen olisi hyvä aloittaa nyt yhteistyössä tiedeyhteisön, yritysten ja hallinnon kanssa.

Koronapandemia pakottaa meidät tarkistamaan suhdettamme luontoon ja eliölajeihin.

Ötökällä on väliä.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Sarja jää kesätauolle. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 4062393 ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Kuka?

Hannele Pokka

Hannele Pokka on ympäristöministeriön kansliapäällikkö vuodesta 2008. Hän jää eläkkeelle kesällä 2020.

Pokka oli keskustan kansanedustaja 1979–1996 ja Esko Ahon hallituksen oikeusministeri 1991–94.

Vuosina 1994–2008 hän toimi Lapin läänin maaherrana ensimmäisenä naisena.

Poliittisen uran lisäksi Pokka on tuottelias kirjailija. Hän on julkaissut useita kauno- ja tietokirjoja, jotka ammentavat aiheensa Pokan kotiseuduilta Lapista.

Keskustelu

Etusivulla nyt