Kiistanalainen Hongkongin turvallisuuslaki astuu voimaan vielä tänään – Suomalaistutkija: Ulkovaltojen mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen ovat erittäin rajalliset

Carrie Lamin on nimittänyt tehtäväänsä Kiinan johto. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Kiistanalainen Hongkongin turvallisuuslaki astuu voimaan vielä tänään, alueen hallintojohtaja Carrie Lam sanoo. Länsimaat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että turvallisuuslaki kaventaa Hongkongin itsehallintoa ja kansalaisten mielipiteenvapautta verrattain vapaalla Tiistai-iltana julkaistussa lakitekstissä kuvataan kolme skenaariota, joissa Kiina voi ottaa syyteprosessin haltuunsa: monimutkaiset ulkomaisen väliintulon tapaukset, "erittäin vakavat" kansallisen turvallisuuden tapaukset sekä kansallisen turvallisuuden kohtaamat "vakavat ja realistiset uhat".

Vakavista rikoksista rangaistus on kovimmillaan elinkautinen vankeustuomio.

Laki antaa Kiinalle myös valtuudet perustaa Hongkongin kansallisen turvallisuusviraston, jonka viranomaisia paikallinen laki ei sido.

Tiettyjä kansallisen turvallisuuden oikeustapauksia voidaan myös käsitellä Kiinassa suljettujen ovien takana, jos ne sisältävät valtionsalaisuuksia.

Lain valmistelua on varjostanut läpinäkyvyyden puute, eikä tiedossa esimerkiksi vielä ole, millaisen toiminnan lain kirjoittanut Kiina laskee kansallista turvallisuutta uhkaavaksi separatismiksi.

Ulkomaisten soluttajien toiminta halutaan estää

Lain motiivina on Kiinan halu estää Hongkongin käyttäminen alueena, josta voidaan lietsoa koko Kiinan sisäistä epävakautta, sanoo vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.

Kiinalaiset puhuvat Kallion mukaan ulkomaisista soluttautujista ja toimijoista, jotka Hongkongista käsin toimivat Kiinan etujen vastaisesti, ja tämä halutaan tehdä mahdottomaksi.

– Laki kohdistuu poliittisiin aktivisteihin ja Kiina-kriittisiin tahoihin, joiden osalta se todennäköisesti antaa tuomiovallan enemmän taikka vähemmän Kiinan käsiin. Ja tämä tarkoittaa Hongkongin tuomioistuimen itsenäisyyden heikkenemistä, hän sanoo.

Kritiikistä huolimatta taloudellinen toiminta jatkuu

Kallio kuitenkin huomauttaa, että todennäköisesti Kiina haluaa ylläpitää Hongkongia sellaisena kansainvälisen rahoitus- ja finanssialan keskuksena kuin mitä se tällä hetkellä on.

– Siinä tarkoituksessa Kiinalle on tärkeää se, että Hongkongin oikeudellinen itsenäisyys edelleenkin valtaosin säilyy, koska muussa tapauksessa ulkomaisten sijoittajien ja toimijoitten luottamus Hongkongiin menisi, ja sieltä alkaisi taloudellisten toimijoiden joukkopako. Sitä Kiina ei varmastikaan halua.

Kallio uskoo, että eri puolilla maailmaa Hongkongin tilannetta kohtaan esitettävästä kritiikistä huolimatta taloudellista ja finanssimarkkinoiden toimintaa jatketaan Hongkongissa entiseen malliin.

"Paljon porua, mutta vähän villoja"

Ulkovaltojen mahdollisuudet vaikuttaa Hongkongin tilanteeseen ovat Kallion mukaan erittäin rajalliset, käytännössä jopa olemattomat.

– On kansainvälisesti tunnustettu tosiasia, että Hongkong on Kiinan suvereniteetin alaisuudessa eikä sille kukaan mitään mahda. On vaikea nähdä, että mitkään Hongkongiin kohdistuvat toimet voisivat vahingoittaa Kiinaa. Enemmänkin ne vahingoittavat Hongkongia ja hongkongilaisia sekä pakotteita asettavia maita itseään.

Kallion arvaus on, että tulee olemaan paljon porua, mutta vähän villoja.

– Loppupeleissä kaikille on kuitenkin tärkeintä se, että Hongkong pystyy jatkamaan finanssikeskuksena, ja sitä ei haluta lähteä horjuttamaan sen paremmin Kiinassa kuin sen ulkopuolellakaan, Kallio sanoo.

"Kuin miekka turvallisuutta uhkaavien yllä"

Kiinaan kallellaan oleva Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam korosti YK:n ihmisoikeusneuvostolle, että turvallisuuslaki "kohdistuu vain erittäin pieneen vähemmistöön" erityishallintoalueen väestöstä.

– Lain kohteena on vain pieni vähemmistö, joka on rikkonut lakia. Sen sijaan Hongkongin asukkaiden ylivoimaisen enemmistön elämä, omaisuus ja vapaudet ovat turvatut, hallintojohtaja Lam sanoi.

Turvallisuuslakia rikkovalle laki vaikuttaa olevan kovaotteinen. Kiinan Hongkongin ja Macaon asioista vastaava toimisto luonnehti, että laki on kuin miekka, joka roikkuu kansallista turvallisuutta uhkaavien pään päällä.

Hongkongilaisen South China Morning Postin mukaan enimmäisrangaistus lain rikkomisesta voisi olla elinkautinen vankeusrangaistus.

Länsimaat tuomitsevat Kiinan toimet

Yhdysvallat, EU, YK ja Britannia ovat ilmaisseet huolensa lain vaikutuksista hongkongilaisten ilmaisunvapaudelle.

– EU tuomitsee jyrkästi Kiinan päätöksen. Tämä laki heikentää vakavasti Hongkongin autonomiaa ja rappeuttaa sen oikeuslaitoksen riippumattomuutta, kommentoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Michelin arvioon yhtyi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Yhdysvallat puolestaan ilmoitti maanantaina, että maa päättää puolustustarvikkeiden viennin Hongkongiin turvallisuuslain takia. Ulkoministeri Mike Pompeo sanoi, että lain voimaantulon jälkeen Yhdysvallat ei enää voi erottaa, mitkä vientituotteet päätyvät Hongkongiin ja mitkä Manner-Kiinaan.

Kiina tulkitsi tämän puuttumiseksi Hongkongin asioihin ja sanoi ryhtyvänsä valmistelemaan vastatoimia.

Hongkongin entisen isäntämaan Britannian pääministeri Boris Johnson ja ulkoministeri Dominic Raab sanoivat tiistaina olevansa laista "syvästi huolissaan".

Johnsonin mukaan maa aikoo tutkia tarkkaan, onko uusi laki ristiriidassa Britannian ja Kiinan välisen Hongkongia koskevan sopimuksen kanssa.

Britannia on etukäteen ilmoittanut voivansa tarjota Britannian kansalaisuutta miljoonille hongkongilaisille.

Aktivistit aikovat uhmata kokoontumiskieltoa huomenna

Hongkongin siirtyessä Kiinan hallintaan vuonna 1997 luotiin yksi maa, kaksi järjestelmää -periaate, joka on taannut Hongkongille emämaata laajemmat kansalaisvapaudet 50 vuodeksi. Voimaan astuvan lain uskotaan muuttavan asetelman.

Huomenna tulee kuluneeksi 23 vuotta siitä, kun Hongkong siirtyi Britannialta Kiinan hallintaan. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Hongkongissa on perinteisesti järjestetty suuri mielenosoituskulkue. Tänä vuonna poliisi on kieltänyt mielenosoitukset koronavirustilanteen vuoksi.

Aktivistiryhmät ovat kuitenkin ilmoittaneet uhmaavansa poliisin asettamaa kokoontumiskieltoa, kertoo South China Morning Post .

"Rauha palautuu Hongkongiin"

Kansallisen turvallisuuden lain voimaansaattaminen on ollut kivulias prosessi. Samankaltainen lakiesitys käynnisti suuret mielenosoitukset Hongkongissa vuonna 2003. Tuolloin laki kuopattiin, vaikka sen voimaansaattaminen on kirjattu jopa Hongkongin perustuslakiin.

Käänteentekevää lakiprosessissa oli se, että laki nuijittiin voimaan Kiinasta käsin. Aiemmin Hongkongin erityishallintoalueen on ollut määrä säätää laista itse.

Hongkongissa viime vuosina voimistunut demokratialiikehdintä on saanut Kiinan voimallisemmin valmistelemaan lain edistämistä. Viimeisin mielenosoitusten aalto Hongkongissa käynnistyi viime kesänä luovutuslakia koskevasta esityksestä. Esityksen nojalla rikoksesta epäiltyjä olisi voitu luovuttaa Hongkongista Manner-Kiinaan.

Hongkongissa osoitetaan edelleen säännöllisesti mieltä demokratian ja kansalaisvapauksien puolesta. Kiina on ilmaissut, että turvallisuuslain on määrä palauttaa rauha erityishallintoalueelle.

Keskustelu