Salaliittoteorioita ja syytöksiä puolueellisuudesta – Puola käy presidentinvaalit niin jakautuneessa tilassa, että ehdokkaat eivät suostuneet edes samaan tv-väittelyyn

Varsovan pormestari Rafal Trzaskowski on luvannut, että jos hän voittaa vaalit, hän korjaa Puolan välit Euroopan unionin kanssa ja pysäyttää epädemokraattiset uudistukset. AFP / LEHTIKUVA

STT

Rokotevastaisuutta, salaliittoteorioita juutalaisista ja vihamielistä puhetta seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Puolassa järjestetään sunnuntaina presidentinvaalien kakkoskierros, josta on tulossa tiukka kisa. Samalla vaalien on kuvattu jakaneen Puolaa entistä syvemmin kahtia.

Istuva presidentti, konservatiivista Laki ja oikeus -puolue (PiS) edustava Andrzej Duda ja oppositiopuolue Kansalaisfoorumin liberaali Varsovan pormestari Rafał Trzaskowski ovat olleet viime viikkojen mielipidemittauksissa lähes tasoissa.

Samalla vaalikeskustelu on liikkunut oudoilla raiteilla.

– Itse asiasta on puhuttu harvinaisen vähän. Vaalien toisella kierroksella on noussut esille esimerkiksi antisemitistisiä kantoja. Trzaskowskia on syytetty Laki ja oikeus -puolueen taholta siitä, että jos tämä voittaisi, tämä antaisi Puolan juutalaisille korvauksia liittyen toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin. Siihen on liittynyt myös salaliittoteorioita, että Trzaskowski saisi rahoitusta joltain oudolta järjestöltä, jota myös miljardööri George Soros tukee, summaa Puolaan erikoistunut asiantuntija ja yhteiskuntatieteiden maisteri Tommi Eskola.

Monia demokratiaa edistäviä järjestöjä tukeva Soros on liitetty moniin salaliittoteorioihin etenkin äärioikeiston taholta.

Duda asettui koronarokotetta vastaan

Duda on hyökännyt kampanjassaan seksuaalivähemmistöjä vastaan ja viimeisimpänä myös vastustanut koronarokotetta.

– En tue pakollisia rokotuksia. Koronarokotteen ottamisen tulisi olla henkilökohtaista, ei pakollista, Duda kommentoi.

Opposition kritisoidessa lausuntoa rokotevastaiseksi Duda pyrki myöhemmin täsmentämään, että ei ole esimerkiksi polio- ja tuberkuloosirokotteita vastaan.

Duda on kampanjansa aikana julistanut, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistäminen on "ideologia", joka on tuhoisampi kuin kommunismi.

Dudan on puheillaan katsottu tavoittelevan äänestäjiä erityisesti äärioikealta ja Puolan uskonnollisista piireistä. Äärioikeiston presidenttiehdokas Krzysztof Bosak keräsi presidenttivaalien ensimmäisellä kierroksella 1,3 miljoonaa ääntä, ja hänen äänestäjiensä äänillä voi olla kakkoskierroksella iso merkitys, arvioi verkkolehti Politico.

Suosio laskussa

Myös Trzaskowskin nousua vaaleissa voidaan pitää osin yllättävänä. Jos hän voittaa, kyseessä olisi ensimmäinen kerta sitten vuoden 2015, kun Laki ja oikeus häviää vaalit Puolassa.

– Pitkin kevättä näytti, että Duda menisi ykköskierroksella läpi. Kun vaalit siirrettiin koronan vuoksi, Kansalaisfoorumi onnistui löytämään uuden ehdokkaan, joka muutti tilanteen. Oppositio on nyt onnistunut löytämään sopivan vastaehdokkaan, Eskola sanoo.

Eskola arvioi, että valtapuolueen suosion laskun taustalla on monia asioita.

– Puolueen toimintaa kohtaan on ollut kasvavaa tyytymättömyyttä. Oikeuslaitokseen kohdistuneet muutokset ja valtion median valjastaminen puhtaasti Dudan vaalikampanjan taakse ovat lisänneet tyytymättömyyttä.

PiSiä on kritisoitu toistuvasti Puolan oikeuslaitoksen itsenäisyyden rapauttamisesta. Puolue on tehnyt viime vuosina vuosina lakimuutoksia, joilla on esimerkiksi pyritty lisäämään hallituksen nimeämien henkilöiden valtaa korkeimmassa oikeudessa. Puolalaiset tuomarit ovat vastustaneet muutoksia ja sanoneet niiden politisoivan oikeuslaitoksen.

Myös Euroopan unioni on ollut huolissaan Puolan oikeusvaltiokehityksestä ja ärähtänyt Puolalle asiasta toistuvasti.

Liberaali Trzaskowski haluaa korjata välit EU:hun

Samalla PiS on onnistunut voittamaan monia vaaleja vedoten etenkin maaseudun ja pienempien kaupunkien äänestäjiin.

Puolue on saanut kiitosta muun muassa sosiaalipoliittisista uudistuksista, joilla eläkeikää on alennettu ja lapsilisiä kasvatettu, mikä on edistänyt etenkin vähävaraisten puolalaisten asemaa.

Eskolan mukaan sosiaaliuudistukset nauttivat laajaa suosiota, ja myös opposition ehdokas Trzaskowski on luvannut pitää ne voimassa.

Samalla hänen kampanjansa on keskittynyt valtapuolueen vastustamiseen ja lupauksiin palauttaa Puola niin sanotulle liberaalille tielle.

Kosmopoliitti ja useita kieliä puhuva Trzaskowski on muun muassa luvannut, että hän korjaa Puolan välit Euroopan unionin kanssa ja pysäyttää epädemokraattiset uudistukset.

Trzaskowski on myös pormestarina toimiessaan asettunut tukemaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Hän on Puolan historian ensimmäinen pormestari, joka osallistui Varsovan pride-kulkueeseen ja piti siellä puheen.

Trzaskowski on myös luvannut tehdä muutoksia medialakiin, jotta sitä ei voitaisi enää käyttää hallituksen propagandan levittämiseen.

– Tämä ei ole vain vaali Andrzej Dudan ja Rafal Trzaskowskin välillä. Tämä on vaali avoimen Puolan ja vihollisia etsivän Puolan välillä, jolla on nyt presidentti, joka haluaa jakaa maan kahtia, Trzaskowski sanoi vaalitilaisuudessaan Varsovassa.

Kitkeriä jakolinjoja

Puola onkin näyttänyt vaalien alla yhä jakautuneemmalta. Tästä kertoo esimerkiksi se, että ehdokkaat kieltäytyivät esiintymästä samassa televisioväittelyssä maanantaina

Trzaskowskin mukaan syy kieltäytymiseen oli se, että valtion televisiokanava TVP:tä ei voida pitää enää puolueettomana, ja väittely olisi järjestetty istuvaa presidenttiä myötäillen.

Duda kieltäytyi samoista syistä puolestaan yksityisen televisiokanava TVN:n järjestämästä väittelystä. Molemmat kandidaatit esiintyivät siis lopulta yksin itse valitsemissaan ohjelmissa.

– TVP on kyllä ollut selvästi puolueellinen. Kanava on ottanut voimakkaasti Dudan puolen vaaleissa ja mustamaalannut Trzaskowskia, mistä myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöneuvosto Etyjin vaalitarkkailijat ovat antaneet noottia Puolalle, Eskola sanoo.

Puolan pelastaja?

Jos Trzaskowski onnistuu voittamaan, voisi hän omalta osaltaan jarruttaa Puolan nykyistä kehitystä. Osa kommentaattoreista on maalannut hänestä jopa kuvaa Puolan pelastajana, joka voi vielä kääntää maan pois epädemokraattisesta kehityksestä.

– Hän pystyisi presidenttinä ainakin jarruttamaan PiSin uudistuksia ja käyttämään presidentin veto-oikeutta parlamentin uusiin lakiehdotuksiin. Parlamentin alahuone, jossa PiSillä on pieni enemmistö, pystyy tosin yhä viemään ne läpi, Eskola sanoo.

Eskola kuitenkin huomauttaa, että vaikka Trzaskowski voittaisi vaalit, se ei välttämättä tarkoita, että tuki heijastuisi laajemmin opposition kannatukseen.

– Enemmänkin se kertoo tyytymättömyydestä valtapuoluetta kohtaan.

Lähteenä myös Politico.

Keskustelu