Mielipide

Naiset, tehkää rautavallankumous!

Kuva: unknown

Päivän vieras

Heli Turve

Uniapnea nousi vaarallisena kansantautina otsikoihin muusikko Olli Lindholmin menehdyttyä uniapnean aiheuttamiin sydänongelmiin.

Puolen tunnin rautatiputuksen jälkeen olin kuin uusi ihminen.

Vaarallinen ja piilevä sairaus, ja hyvä että sen tutkimiseen ja hoitamiseen on herätty. Samaan aikaan monet lääkärit tuskailevat rauta-arvoja tutkituttavien naisten kanssa.

Varastoraudan vähyys on piilevä ja naisia vaaniva todellinen uhka, mutta uskallan veikata, kuten moni muukin nainen, että kun kyseessä on erityisesti naisten ongelma, sitä vähätellään.

Hematologian erikoislääkäri Esa Soppi, joka on uskaltanut nostaa asiassa kissan pöydälle, on saanut monet vanhan koulukunnan partasuukollegat haukkomaan happea.

Monet lääkärit mieluummin vähättelevät ongelmaa kuin suostuvat edes tutkimaan asiaa. Joidenkin arvioiden mukaan lähes jokainen nainen kärsii raudanpuutteesta jossakin elämänsä vaiheessa, yleisimmin synnytysikäiset naiset.

Esa Sopen mukaan asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kuin tällä hetkellä kiinnitetään ja lisätä tietämystä lääkärikunnassa. ” On hirveän kummallista, jos potilas kertoo vakavista oireistaan ja häntä ei kuunnella eikä uskota,” Soppi sanoi taannoin haastattelussa.

Naisille ongelma on yleisempi luonnollisista syistä, kuten synnytykset ja kuukautiset. Siksi perinteisissä miesvaltaisissa, vanhoillisissa lääkäripiireissä on ajateltu näiden kuuluvan kaikkine kärsimyksineen naisille: se on naisen osa ja sen kanssa on elettävä, piste.

Huuhaata edes lähteä tutkimaan varastorautoja eli ferritiinitasoja.

Kuitenkin naiset ovat päätyneet yhä useammin uutisotsikoihin ja dokumenttien aiheeksi kyseisen ongelman vuoksi.

Karmaisevia tarinoita, kuinka jopa vuosikausia sumussa eläneet naiset ovat saaneet masennusdiagnooseja ja syöneet jopa riippuvuuksia aiheuttavia mielialalääkkeitä, kun ei ole viitsitty kunnolla tutkia oireiden syitä.

Äitiysneuvolassakin puhutaan paljon synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja sen yleisyydestä, koskaan ei kuitenkaan kehoteta tutkituttamaan varastorautoja.

Kuinka monen synnytyksen jälkeisen masennusoireilun takana onkin rautavaje, pohjalukemiin painuneet varastoraudat?

Näitä ei voi tietää, kun kukaan ei kerro, naisten vaivoja, huuhaata.

Kuitenkin puhutaan pahimmillaan työkyvyn menettämisestä ja sitä kautta yhteiskunnallisesta isosta ongelmasta.

Synnytyksessä naiset menettävät paljon verta eikä varastoraudan hupeneminen näy pelkässä hemoglobiinin mittauksessa. Täytyy vähintään tutkia veren ferritiiniarvo. Näitä ei kuitenkaan tutkita, edes hemoglobiinia.

Annetaan äitien väsyä ja vajota masennukseen, tarjotaan mielialalääkkeitä, ei tutkimuksia. Olisiko rautavallankumouksen aika?

Omasta karmaisevasta kokemuksesta tiedän, miten vaikeaa on saada kunnon hoitoa ja oikeita tutkimuksia. Työterveyshoitaja ei edes tiennyt ferritiiniarvoista mitään ja oma lääkäri lähinnä vähätteli, kunnes pääsin asiaan perehtyneelle lääkärille.

Puolen tunnin rautatiputuksen jälkeen olin kuin uusi ihminen elettyäni ensin vuoden päivät kävelevänä zombina kärsien muistikatkoksista, yleiskunnon romahtamisesta, piinaavista päänsäryistä, uniongelmista, hiusten lähdöstä, ihon huononemisesta, jatkuvasta väsymyksestä ja hengästymisestä.

Huuhaatako? Työterveydessä ei suostuttu kirjoittamaan edes lähetettä hoitoon, vaikka kuormitin työnantajaa olemalla jatkuvasti sairauslomilla.

Yhden tiputuksen hinta on mitätön siihen nähden mitä sairasteleva työntekijä tulee maksamaan.

Silti naisten on yhä vaikeaa päästä asianmukaiseen hoitoon. Rohkaisen naisia barrikadeille. Omista oikeuksista on joskus osattava taistella, oma terveys on sen taistelun arvoinen.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat