Mielipide

Heinola täyttää jo saattohoidon suositukset

Kuoleman lähestyessä läheisyyden ja kosketuksen tarve lisääntyvät. Kuva: Sami Lettojärvi

Sosiaali- ja terveysministeriön saattohoidon uudet suositukset eivät muuta käytäntöjä Heinolassa, korkeintaan joitain kohtia tarkennetaan.

Heinolan terveyskeskuksen saattohoitoyksikkö täyttää jo nykyisellään lähes kaikki laatukriteerit.

– Heinolassa on panostettu palliatiiviseen hoitoon jo vuosia. Hoitohenkilökunnan koulutusta on toki aina syytä tarkastella ja parantaa, kaupungin saattohoidon vastuulääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden hankkinut geriatri Juha Saarenpää kertoo.

Myös Jyränkölän Setlementillä on pitkä perinne saattohoidossa. Hoivapalveluissa toimitaan jo nyt suositusten mukaisesti.

Saattohoidettavia on nykyään enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, koska ihmiset ikääntyvät ja heille kertyy sairauksia.

Syövän lisäksi saattohoitoon vievät lähinnä sydän-, keuhko- ja muistisairaudet.

– Lähestyvä kuolema ja saattohoidon tarve myös tunnistetaan selkeästi paremmin nykyään. Lisäksi yleinen tietoisuus niin terveydenhuollon ammattilaisilla kuin potilailla ja omaisillakin on aiempaa parempi, Saarenpää sanoo.

Terveyskeskuksessa myös vaikeita tapauksia

Terveyskeskuksen sairaalassa osasto 11B on A-tason palliatiivinen yksikkö, joka tarjoaa myös erityisosaamista. A-tason yksiköissä tulee olla saattohoitoon soveltuvat puitteet ja vähintäänkin vastuulääkäreillä ja sairaanhoitajilla jatkokoulutusta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Heinolan yksikössä pystytään hoitamaan hyvinkin vaikeita tapauksia. Tarvittaessa osastolla voidaan toteuttaa erilaisia toimenpiteitä kuten palliatiivista sedaatiota eli potilaan nukuttamista lääkkeillä. Potilaalle voidaan myös asettaa kipupumppu.

– Tarpeen mukaan Heinolasta voidaan konsultoida Päijät-Hämeen keskussairaalan palliatiivista poliklinikkaa, jos tarvetta olisi jollekin erikoisemmalle toimenpiteelle, Saarenpää selvittää.

Saattohoidon resurssit ovat Heinolassa Saarenpään mukaan suurin piirtein kohdallaan.

– Ajoittaisia kuormituspiikkejä toki on, ja silloin lisäkädet olisivat paikallaan, hän sanoo. Saattohoidettavia voi osastojen lisäksi olla kotisairaalassa, kotihoidossa ja hoivakodeissa.

Potilas voi halutessaan ja pystyessään olla kotisairaalan turvin kotonaan loppuun asti.

Palliatiivisessa hoidossa kotona oleva potilas voi tarvittaessa soittaa osastolle tai kotisairaalaan tai tulla suoraan osastolle.

Jyränkölä edelläkävijä vapaaehtoistyössä

Suosituksissa ei mainita saattohoidon vapaaehtoistyötä, jossa Jyränkölä on ollut edelläkävijä. Jyränkölälle myönnettiin saattohoitomallista Vuoden vanhusteko -palkinto 2014.

Jyränkölän koulutetut saattohoidon vapaaehtoiset olivat viime vuonna mukana 33 saattohoidossa eri hoivayksiköissä. Jyränkölän omien yksiköiden lisäksi vapaaehtoiset toimivat kaupungilla ja Attendolla.

Vuosittain Jyränkölän palvelutaloissa hoidetaan noin 15–20 asukasta elämän loppuun saakka.

Hoivakodeissa hoidetaan hyvin huonokuntoisia vanhuksia. Geriatri Juha Saarenpää korostaa, että näillä potilailla tulisi olla hoitosuunnitelma, jossa otetaan kantaa elämän loppuvaiheen hoitoon.

– Kun saattohoitovaiheeseen päädytään, olisi toivottavaa, että se onnistuisi tutussa hoivakodissa, ettei siirtoa esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastolle tarvittaisi, hän sanoo.

STM:n uuden palliatiivisen järjestämismallin mukaisesti Jyränkölän hoivapalvelut ovat saattohoidon perustasoa toteuttava yksikkö.

– Meillä on edellytykset saattohoidon toteuttamiseen myös palveluasumisen puolella, Jyränkölän Setlementin hoivapalvelujohtaja Sirkku Taskinen kertoo.

Henkilökunnan saattohoidon osaaminen Jyränkölässä varmistetaan koulutuksella. Koulutuksen lisäksi kuolemasta ja hyvästä loppuelämän hoidosta puhutaan tiimeissä.

– Äärimmäisen tärkeää on moniammatillinen yhteistyö ja lääkärin konsultointi saattohoitoon liittyvissä asioissa, etenkin kivunhoidossa, Taskinen sanoo.

Jyränkölän palvelutalojen henkilökunta tekee yhteistyötä Heinolan kaupungin terveyspalvelujen ja saattohoito-osaston kanssa.

– Saattohoito tähtää hyvään, kivuttomaan ja turvalliseen kuolemaan, jossa asukkaan tahto omasta elämän loppuvaiheen hoidosta toteutuu mahdollisuuksien mukaan, vastaava hoitaja Marja Deppner tiivistää.

Palliatiivinen hoito

Turvataan jokaiselle tarvitsevalle

Sosiaali- terveysministeriön uudet suositukset selkeyttävät elämän loppuvaiheen hoitoa ja saattohoidon vastuita.

Suositusten lähtökohtana on turvata palliatiivinen hoito jokaiselle sitä tarvitsevalle.

Uusilla suosituksilla pyritään parantamaan parantumattomasti sairaiden hoitoa alueellisesti samanveroiseksi.

Nyt hoidossa on ollut suuria eroja eri puolilla maata.

Suosituksissa annetaan iäkkäiden ihmisten palveluihin 21 elämän loppuvaiheen laatukriteeriä.

Tavoitteena on tuoda saattohoito normaaliksi osaksi terveydenhoitoa.

Uusissa suosituksissa palvelut on porrastettu perustasoon, erityistasoon ja vaativaan erityistasoon.

Päijät-Hämeessä palliatiivisen hoidon palveluketjua koordinoi Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri.

Suomessa vuosittain noin 30 000 ihmistä tarvitsee palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa.

Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa.

Saattohoito on kuolevan ihmisen hoitoa tämän viimeisinä viikkoina tai kuukausina.

Lähteenä on käytetty muun muasssa STM:ää
Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat