Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Itsenäisyys saa vuosi vuodelta uusia sävyjä

Itsenäinen Suomi täyttää tänään 101 vuotta. Onnistuneen vuosisataisjuhlinnan jälkeen itsenäisyyspäivää vietetään jälleen perinteisemmin ja hillitymmin.

Toivoa kuitenkin sopii, että monenlaista luovuutta kirvoittanut Suomi 100 -juhlavuosi on jättänyt pysyvän jäljen siihen, miten suomalaiset mieltävät oman itsenäisyytensä.

Perinteisesti itsenäisyyspäivän vietossa ovat korostuneet itsenäisyyden puolustamisen vaatimat uhrit, jotka varmasti pysyvät keskeisellä sijalla myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Niiden ohella kannattaa muistaa myös rauhan ajan saavutuksiam­me esimerkiksi tieteen, kulttuurin, urheilun ja hyvinvoinnin saroilla ja niiden esille nostamia suomalaisia sankareita.

Suomalaisten itseymmärrykselle tekisi myös hyvää määritellä itseämme enemmän ystäviemme ja kumppaniemme kuin vastustajiemme ja vihollistemme kautta. Jälkimmäisen tarkastelutavan riskinä on liukuminen terveestä isänmaallisuudesta itseriittoiseen kansalliskiihkoon sen sijaan, että miettisimme, millainen olisi Suomen oikea rooli nykyajan maailmassa.

Maailma muuttuu, Suomi muuttuu ja itsenäisyys saa uusia sävyjä ja sisältöjä. Juhlijoiden joukko on vuosi vuodelta moni-ilmeisempi, ja sen pitäisi näkyä entistä selvemmin myös virallisessa juhlinnassa. Vaikka pidämme kiinni perinteistä, voimme luoda niiden rinnalle uusia perinteitä.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat