Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Kaivoslainsäädäntö kaipaa uudistusta

Maaperätutkimuksia, kaivosten perustamista ja kaivostoimintaa säätelevä lainsäädäntö uudistui muutama vuosi sitten. Lakimuutoksen piti panna piste valtaushenkiselle maankäytölle, mutta lopputulos ei ollut toivottu. Lain on todettu kaipaavan edelleen uudistusta, joka vahvistaisi kaivosyhtiöiden ympäristövastuuta ja vaatisi niiltä kohtuulliset korvaukset luonnonvarojen hyödyntämisestä.

Lakimuutos on varmasti tarpeen, mutta yhtä kaivostoiminnan ongelmaa se ei ratkaise: Kaivos on tuotantolaitos, jota kukaan ei halua lähellekään kotiaan, kesämökkiään, metsäänsä, peltoaan tai järveään. Se vaatii valtavasti maata ja saastuttaa pahimmillaan vielä enemmän maata ja vesistöjä. Toiminta päättyy usein muutamassa vuosikymmenessä, eikä alueille ole helppo löytää järkevää jatkokäyttöä.

Tosiasia kuitenkin on, että suomalaisten elämäntapa kuluttaa valtavat määrät elektroniikassa käytettäviä arvometalleja ja muita mineraaleja. Ydinvoimalamme käyttävät uraania, jota löytyy Suomenkin kallioperästä, mutta jonka kaivamiseen täällä on käytännössä mahdotonta saada lupaa.

Kannattaa muistaa, että ympäristökysymyksissä kuulumme maailman etuoikeutettuihin. Meillehän sopii oikein hyvin, että tarvitsemamme raaka-aineet tulevat kehitysmaista, jotka sitten kantavat kaivostoiminnan haitat.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Suosittelemme

Luetuimmat