Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hiihdossa vakavan mietinnän paikka

Seefeldin MM-hiihdot sujuivat Suomen joukkueelta raskaasti alle odotusten. 5–6:tta, vähintäänkin 4:ää mitalia tavoitellut ryhmä hyytyi yhteen pronssimitaliin.

Mäkihyppääjiltä ei ihmeitä odotettukaan, ja yhdistetyn miehet ylsivät kutakuinkin omalle tasolleen, mutta maastohiihdossa pettymys oli kaksien hyvien arvokisojen jälkeen tyrmistyttävä. Miesten menestys jäi täysin Iivo Niskasen varaan, ja naiset alisuorittivat koko joukkueen voimin.

Kymmenen vuotta sitten Liberecin MM-kisoissa Suomi oli maailman paras naishiihtomaa, mutta nyt vain Krista Pärmäkoski pystyi edes kamppailemaan mitaleista. Sukupolvi on toki vuosikymmenessä lähes kokonaan vaihtunut, mutta osin nykyisillä nimillä joukkue teki kuitenkin hyvää tulosta vuosina 2017 ja 2018.

Kun otetaan huomioon myös hiihtäjien alkutalven maailmancup-suoritukset, jää vaikutelma, että jotain on mennyt kokonaisvaltaisesti pieleen. Millään muulla kautta linjan nähty tason lasku ei ole selitettävissä.

Seefeldissä syntisäkkiä kasattiin huollon harteille, mutta kyse on varmasti muustakin kuin vesikelivoitelun epäonnistumisesta. Nyt tarvitaan huolellinen jälkipuinti, jonka pitää myös johtaa tarvittaviin muutoksiin organisaatiossa, valmennuksessa, harjoittelussa ja huollossa.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Suosittelemme

Luetuimmat