Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Jätevesiasetus kärsii yhä maineestaan

Haja-asutusalueiden jätevesiä suitsiva asetus toteutuu hitaasti. Jätevesien käsittelyltä vaadittujen muutosten määräaika täyttyy syksyllä, mutta moni kiinteistönomistaja ei ole edes aloittanut jätevesiremonttia. Alkaa jo olla käytännössä mahdotonta, että koko urakka toteutuisi alkavan kesän ja alkusyksyn aikana.

Heikon toteutumisen taustalla on monta asiaa. Uudet jätevesisäädökset saivat vuosia kestäneen syntyprosessinsa aikana ihmisiä suhteettoman kalliisiin investointeihin pakottavan ”paskalain” maineen, eikä toteutunut lievempi määräyslista ole sitä hälventänyt.

Ihmisillä on varsin epäselvä käsitys siitä, mitä asetus vaatii, ja hyvin vähän halua ottaa siitä selvää. Kunnilta puuttuvat resurssit valvoa kaikkia kiinteistöjä, ja suuri osa niistä jäänee syksyllä laittomaan kuntoon.

Määräysten tiukentaminen on kiistatta parantanut maaseudun jätevesien käsittelyä, mutta aiheuttanut osittain samanlaisen reaktion kuin Natura-luonnonsuojelualueet aikoinaan. Kun hyvää asiaa on ajettu pakolla ja jäykästi, vapaaehtoinen halukkuus sen edistämiseen on sammunut.

Ajan mittaan asetus silti saavuttaa tavoitteensa kiinteistömarkkinoiden kautta. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ihmisille kelpaavat vain kiinteistöt, joiden jätevesihuolto on kunnossa.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat