Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Väärinymmärryksestä tuli politiikan työkalu

Viime viikonloppuna käytiin sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa kiivasta keskustelua koulujen joulujuhlista. Sytykkeenä toimi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen linjaus, ettei koulun yhteistä joulujuhlaa voi järjestää kirkossa. Hän ei siis kieltänyt järjestämästä halukkaille oppilaille joulukirkkoa, mutta totesi, ettei kaikille oppilaille yhteistä tilaisuutta pidä viedä uskonnollisiin tiloihin.

Osin väärinymmärrys oli varmasti tahatonta ja tunnekuohusta johtuvaakin, mutta päällimmäiseksi jäi vaikutelma, että moni keskustelija ymmärsi päätöksen tahallaan väärin käyttääkseen sitä poliittisena lyömäaseena. Asiallisen keskustelun sijasta jotkut halusivat levittää vaikutelmaa, että kyseessä oli uskonnolliseen jouluperinteeseen kohdistuva mielipidevaino, vaikka ratkaisun taustalla oli nimenomaan oppilaiden erilaisten uskonnollisten vakaumusten puolustaminen.

Joulu on alkuperältään vahvasti kristillinen juhla, johon liittyvät kristilliset perinteet ovat monille suomalaisille rakkaita ja tärkeitä, vaikkeivät he muuten kovin uskonnollisia olisikaan. Siksi ajatus joulun typistämisestä uskonnottomaksi pukkijuhlaksi herättää tunnekuohua, käytiin keskustelua sitten oikein tai väärin tiedoin.

Keskustelu varmasti jatkuu, mutta tahallinen asian vääristely ei palvele kenenkään etua.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme