Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hallitseminen ei ole koskaan helppoa

Suomalaiset ovat viime vuodet naureskelleet Britannian ja Yhdysvaltain päätöksenteko- ja vaalijärjestelmille, jotka eivät aina tunnu toimivan parhaalla mahdolliselle tavalla. Esimerkiksi vaaligallupit pitävät Britanniassa heikosti paikkansa, koska käytössä on enemmistövaali, jossa kunkin vaalipiirin voittaja vie koko potin, ja puolueen osuus äänistä ja parlamentin paikoista voivat poiketa toisistaan rajustikin.

Enemmistövaali on aikoinaan luotu palvelemaan kahden puolueen järjestelmää, jossa vaalien voittaja saa aina yli puolet parlamentin paikoista ja pystyy muodostamaan vahvan, yksimielisen ja toimintakykyisen hallituksen. Aikojen myötä mukaan on tullut uusia puolueita, mutta peruskuvio on yhä sama.

Enemmistövaali voi tuntua vähemmän demokraattiselta kuin Suomessa käytetty suhteellinen vaalitapa, mutta myös sen vahvuus näkyy Euroopan nykypolitiikassa. Monissa suhteellisen vaalin maissa puoluekenttä on sirpaloitunut niin, että toimintakykyistä enemmistöhallitusta on yhä vaikeampi muodostaa. Ongelmaa pahentavat uudet, suuret äärioikeisto- ja populistipuolueet, joiden kanssa osa puolueista ei suostu samaan hallitukseen, ja joille itselleen kelpaa vain johtava hallitusrooli.

Kansa haukkuu aina hallitusta, mutta huonokin hallitus on parempi kuin hallituspula, jonka aikana mikään asia ei etene, vaan maa mätänee paikalleen.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme